Kirje filippiläisille
1 luku
1 Paulos ja Timoteos, Messias Jeshuan
palvelijat, kaikille niille pyhille, jotka ovat Messias Jeshuassa; jotka ovat
Filippoksessa, vanhinten ja seurakuntapalvelijoiden kanssa.
2 Siunaus kanssanne, ja rauha, isästämme Jumalasta, ja meidän Herrastamme Jeshuasta, Messiaasta.
3 Minä kiitän aina minun Jumalaani teitä
muistaessani,
4 kaikissa esirukouksissani teidän
puolestanne, ja iloiten minä rukoilen,
(Viimeinen
rukous tässä on ”henkivaltojen sitomista” merkitsevä rukous. Talmud kertoo
sanan selityksen, mutta ei käytä sitä; se on ollut käytössä sen ajan
puhekielessä.)
5 työtoveruutenne puolesta, joka on ollut evankeliumissa ensimmäisestä päivästä tähän saakka.
6 Koska minä luotan tähän, että hän,
joka aloitti teissä hyvän työn, hän on täyttävä sen, meidän Herramme, Messias
Jeshuan päivälle saakka.
7 Sillä siten on minun puhdasta ajatella
teitä kaikkia, koska teidät on minun sydämeeni asetettu, ja minun kahleissani
ja puolustaessani evankeliumin totuutta te olette minun
työtovereitani, siunauksessa.
8 Sillä hän, Jumala, on minun
todistajani, että kuinka paljon minä teitä rakastan, Messias Jeshuan armon
kautta.
9 Ja tätä minä taas rukoilen, että
lisääntyköön ja vallitkoon teidän rakkautenne tiedon kautta, ja kaikessa hengen
ymmärryksessä.
10 Että erottaisitte ne asiat, jotka
ovat sopivia, ja olisitte puhtaat, ilman loukkausta, Messiaan päivänä.
11 Ja täynnä sitä vanhurskauden
hedelmää, joka on Messias Jeshuassa, Jumalalle kirkkaudeksi ja kunniaksi.
12 Mutta minä tahdon, veljeni, että te
tietäisitte, että minun tilani tuli enemmän evankeliumin edistämiseksi.
13 Samoin myös minun kahleeni ovat
ilmestyneet Messiaan kautta koko keisarin henkivartiostolle, ja jokaiselle muullekin.
14 Ja monet veljet, jotka ovat Herrassa,
ovat luottavaisia minun kahleideni tähden, ja saaneet enemmän rohkeutta, vailla
pelkoa puhuakseen Jumalan sanaa.
15 Ja jotkut saarnaavat kateudesta ja
riidasta, mutta jotkut hyvästä tahdosta ja rakkaudesta Messiaaseen.
16 Koska he tietävät, että minut on
osoitettu, että evankeliumia puolustamaan.
17 Mutta ne, jotka riidan kautta
saarnaavat Messiasta, eivät ole vilpittömiä, vaan he toivovat, että lisäisivät
kärsimystä minun kahleilleni.
18 Ja tässä minä olen iloinnut, ja
iloitsen, että Messiasta kaikilla tavoilla saarnataan, olipa teeskennellen tai
totuudessa.
19 Sillä minä tiedän, että nämä
katsotaan minulle elämää varten, teidän esirukoustenne kautta, ja Messias
Jeshuan hengen lahjan kautta.
20 Niin kuin minä toivon ja odotan,
etten missään häpeäisi, vaan kuin peittämättömin kasvoin, koko ajan ja myös
nyt, Messias kirkastuisi minun ruumiini kautta, elämässä tai kuolemassa.
21 Sillä minun elämäni on hän, Messias,
ja jos kuolen, se on minulle hyödyksi.
(Jutrana, יותרנא,
hyöty, Sananlaskut 14:23 ”Kaikesta vaivannäöstä on hyötyä...” – sama
sana. Eikä kreikan kerdos κέρδος ole mikään voitto, vaan hyöty. Myös KJV sanoo
”gain”. Hyöty. Mistä ”voitto” sitten tulee? Lutherilta! ”Sterben ist mein Gewinn”.
Ihmettelen, miksi jopa RK seuraa kirkollista perinnettä, sanaa tarkistamatta.
Voitto olisi kreikassa nikos, νῖκος 1Kor.15:54. Paavali ei ole sitä mieltä,
että uskovan kuolema on voitto. Jeesuksen kuolema oli. Jae kuuluu tähän
asiayhteyteen, ei irralliseksi lauseeksi.)
22 Mutta jos myös näissä eläminen, lihassa, saa aikaan hedelmää tekojeni kautta, minä en tiedä, mitä itselleni valitsen.
(Paavali puhuu
kahleistaan tässä ja jakeessa 19. Ajatus puuttuu kreikasta kokonaan.)
23 Sillä minua ahdistaa nämä kaksi; minä haluaisin poistua, että olisin Messiaan kanssa, ja tämä olisi minulle paljon parempi.
24 Vaan minua myös ahdistaa ruumiissani
viipyminen, teidän tahtonne tähden.
25 Ja tämän minä varmasti tiedän, että
minä jään ja pysyn, teidän iloksenne ja uskollisuutenne kasvatukseksi.
26 Että kun tulen taas teidän luoksenne,
minun kauttani enentyisi teidän kerskauksenne, joka on yksin Messias Jeshuassa.
27 Niin kuin on sopivaa evankeliumille,
että olette Messiaan ohjattavina, että jos tulen, teidät näkisin, ja jos minä
olen poissa, kuulisin teistä, että te seisotte yhdessä hengessä ja yhdessä
sielussa, ja kirkastatte kuin yhtenä sitä evankeliumin uskollisuutta.
(Ohjaus on
tässä ennen kaikkea sanan tai puheen kautta tapahtuvaa (devar -juurella). Tsach
on kirkas, sanasta tulee myös jotain naurua. Mutta aramean
”kirkastatte”, מתנצחיתון onkin luettu kreikkaan
”taistelette”, יתון מתנצ vain yhden kirjaimen ero.
Jos teksti olisi kreikasta käännetty, tässä lukisi ין אתכתשׁ –
Normaalin taistelun tai ”kilvoittelun” mukaan. ”Kuin yksi”; ajatus on Paavalin
ajan midrash 2Moos.1:10 jakeesta, jossa verbit yksikössä. Kansa oli niin
yksimielinen, että faaraolle näytti siltä, että he toimivat ”kuin yhtenä”.)
28 Älkääkä missään horjuko näistä, jotka seisovat meitä vastaan, herättääkseen oman kadotuksensa, ja teille elämäksi.
(Tachutha on
”herätys, virvoitus”. Kreikassa tässä puhutaan ”pelastuksen merkistä”, jae
antaa ainakin käännöksissä ymmärtää, että pelottomuus olisi se merkki?
Sellainen ajattelutapa ei sovi muun raamatun sanoman kanssa yhteen. Eikä
kreikka edes käytä normaalia merkkiä, vaan sanaa, joka on vain kolme kertaa
Ut:n teksteissä, kaikki Paavalin kirjeissä; ἔνδειξις, εως, ἡ
proof Ro 3:25f; 2 Cor 8:24. Sign, omen Phil 1:28.)
29 Ja tämä on teille Jumalalta annettu, että ette olisi uskollisia hänessä, Messiaassa, ainoastaan uskoessanne, vaan myös, jos hänen kasvojensa tähden kärsitte.
(”Jumalasta
annettu” puuttuu kreikasta. Samoin ”kasvot”, koska koko kasvojen asia ei ole
kreikassa niin tärkeä kuin seemiläisissä kielissä.)
30 Ja että kestäisitte sen kamppailun, niin kuin sen, jonka te olette minun kauttani nähneet, ja nytkin minusta kuulette.
(Jae on jatkoa
edelliseen, tämäkin on Jumalalta annettu. Kamppailu on agona, sama sana sekä
arameassa että kreikassa. Sanan levinneisyydestä nykyisiinkin maailman kieliin
on helppo päätellä, että se on alunperin seemiläistä alkuperää.)
2 luku
1 Sen tähden, jos teillä on se lohdutus
Messiaassa, ja jos sydämenne ovat täynnä rakkautta, ja jos teillä on sitä
hengen yhteyttä, ja myötätuntoa ja armoa,
2 täyttäkää minun iloni, että teillä
olisi yksi ajatus, ja yksi rakkaus ja yksi sielu, ja yksi päämäärä.
3 Ja mitään riitaa tai tarpeetonta
kunniaa, älkää te tehkö, vaan jokainen mielen nöyryydessä, arvostaen
lähimmäistään enemmän kuin itseään.
4 Älköönkä kukaan huolehtiko omasta
sielustaan, vaan jokainen myös lähimmäisestään.
5 Ja tätä ajatelkaa sielussanne; sitä,
mitä myös Jeshua, Messias, ajatteli.
(Tässä ja
edellisessä jakeessa on kreikan teksteissä todella paljon eroja toisiinsa.)
6 Hän, joka oli Jumalan luonnossa, ei väkisin ajatellut, että tämä olisi yhtäläinen Jumalalle.
7 Vaan riisui oman sielunsa, ja otti
palvelijan luonnon; ja hän oli ihmislasten luonnossa ja hänen havaittiin olevan
kuin miehen muodossa.
8 Ja hän alensi oman sielunsa, ja oli
kuuliainen kuolemaan saakka; siihen ristin kuolemaan.
9 Tämän tähden myös Jumala on häntä
paljon korottanut, ja hänelle on annettu se nimi, joka on kaikkia nimiä suurempi.
10 Että hänen, Jeshuan, nimessä,
kumartavat kaikki polvet; ne, jotka ovat taivaissa ja maassa, ja ne, jotka ovat
maan alapuolella.
11 Ja kaikki kielet ovat tunnustava,
että Jeshua, Messias, on Herra; hänen isänsä, Jumalan kirkkaudeksi.
12 Sen tähden, rakkaat, niin kuin koko
ajan olette kuuliaisia, ei ainoastaan silloin, kun minä olen lähellänne, vaan
nytkin, kun minä olen kaukana teistä, sitä enemmän palvelkaa kunnioituksessa ja
vavistuksessa sitä teidän elämänne palvelusta.
(Kreikkalaisen
version mukaan meidän on tehtävä työtä ”että pelastuisitte”. Aramea taas
kirjoittaa koko kirjeen niille, jotka Jeesus on omalla työllään pelastanut.
Ajatus kreikassa lähtee siitä, että genetiivi d’ ”teidän elämänne” alussa on
luettu ”että”, ja elämän tilalle taas valittu soteria, koska kreikan kielessä
ei ole vastaavaa ”elämää”. Tällainen käännös saa ihmisen uskon elämän helposti
horjumaan. Oikeastaan tuo palveleminen, pelach, on ”maan viljelemistä”, eli
kaikkea siihen liittyvää työtä; kylvämistä, maaperän muokkausta ja hoitoa,
lintujen pois ajamista...kyllä te, lukijat, tiedätte ja ymmärrätte.)
13 Sillä hän, Jumala, varjelee myös teidän tahtonne, valmistaakseen sellaisenkin asian, jota te tahdotte.
(Kreikka antaa
ymmärtää, että Jumalan tahdon toteutuminen olisi ihmisistä riippuvaista.)
14 Tehkää kaikki asiat ilman valitusta, ja ilman jakaantumista.
(Room. 14:23
on mitpalag, מתפלגּ epäröidä. Kreikan käännös menee sen mukaan. Peleg
on kuitenkin jakaantumista, myös hebreassa, 1Moos.10:25 ym., ja ajatus on siis
se, että seurakunta voisi toimia ”yhdellä sydämellä”, alkuseurakunnan malliin.
Jos teksti olisi kreikan käännös, tässä olisi viimeinen sana pidempi, tai joku
muu sana.)
15 Että te olisitte täydelliset ja virheettömät lapset, kuin Jumalan puhdistamat, jotka kulkevat kovan ja kieron sukupolven keskellä, ja ovat näkyviä heidän keskuudessaan, kuin valkeudet maailmassa.
(Tavallaan
jakeen voi osittain kääntää kreikastakin näin. En ymmärrä kreikan sanavalintoja
tässä. Jos teksti olisi kreikasta käännetty,
valkeuksien נהירא sijassa lukisi כוכביא.Tähdet. Olla näkyvä,
lukuero kreikkaan (”olisitte”uudelleen) tulee tietysti siitä,
että אתחזו luetaan הוון את ,
ja ”et” את ajatellaan hebrean akkusatiiviksi. Mutta sama näkemisen ja
olemisen ero esiintyy säännöllisesti.)
16 Sillä te olette heille elämän paikassa, minun kerskauksekseni Messiaan päivänä, etten ollut turhaan juossut, enkä arvottomasti raatanut.
(Kreikka puhuu
elämän sanasta. Dukta on erittäin harvinainen sana, on merkinnyt jotain tiettyä
paikkaa temppelissä. Esiintyy vain muutamia kertoja rabbiinisissa teksteissä,
jotka Paavali tunsi hyvin. Tässä yhteydessä tuo sana בדוכת on
luettu ת ר בדו - ja niin paikasta saadaan sana.
”Elämän sana” on vain 1Joh.1:1, jossa ”sana” on se profeetallinen
sana, אלתא ”Devar Chaim”- termiä ei ole olemassa, muualla kuin
Delitzschillä. Myös ensimmäisen sanan voi lukea vähän eri tavalla ja saadaan
kreikan ἐπέχω.)
17 Vaan vaikka minut uhrataankin, sen juhlauhrin ja palvelustyön tähden, minä iloitsen teidän uskollisuudestanne, ja riemuitsen teidän kaikkien kanssa.
(Devachta on
sellainen uhri, jota uhrattiin juhlana, erityisesti pääsiäisenä. Aramea kääntää
taas katseet omista ”uhritoimituksista” siihen Golgatan uhriin eräänä
pääsiäisenä, kauan sitten.)
18 Samoin myös te, iloitkaa ja riemuitkaa minun kanssani!
19 Mutta minä toivon Herramme Jeshuan
kautta, että lähetän Timotheos’n pian teidän luoksenne, että minä saisin
rauhoittua, kun saan tietää teistä.
(Tässä on esimerkki
alef - sanan käytöstä arameassa. Sanaa käytetään opettamisesta muuallakin,
targumeissakin. Tätä taustaa vasten ne ilmestyskirjan 144,000 voi olla myös
”144 opettajaa”.)
20 Sillä minulla ei ole täällä toista, joka olisi kuin oma sieluni. Hän varmasti pitää teistä huolta.
21 Sillä he kaikki etsivät sitä, mitä on
heidän omissa sieluissaan, eivätkä Jeshuan, Messiaan.
22 Mutta hänen todistuksensa te
tiedätte; että niin kuin poika oman isänsä kanssa, samoin hän on työskennellyt
kanssani evankeliumissa.
(Paavali
käyttää tässä kirjeessä ensimmäisen kerran aramean sevarta, ”toivon sana”,
evankeliumia.)
23 Tätä minä toivon, että saan lähettää hänet teidän luoksenne niin pian, kuin olen nähnyt hänet luonani.
24 Ja minä luotan Herraani, että myös
minä tulen pian teidän luoksenne.
25 Mutta nyt, tahto pakotti minua
lähettämään teidän luoksenne Epafroditus, veli, joka on auttaja ja työmies,
joka on minun kanssani, mutta on teidän lähettiläs, ja minun tarpeideni
palvelija.
(Apostoli on
sama sana kuin lähetetty, lähettiläs, arameassa. Tsevutha, tahto, ehkä sen voi
kääntää olosuhteeksikin. ”Tilanne kehotti”. Työmies, papillisella
aspektilla. Palvelija, seurakuntapalvelija.)
26 Koska hän ikävöi teidän kaikkien näkemistä, ja hän oli surullinen, kun tiesi teidän kuulleen, että hän sairasti.
27 Sillä hän myös sairasti, kuolemaan
saakka, vaan Jumala armahti häntä, mutta ei ainoastaan häntä, vaan myös minua,
ettei minulle olisi murhetta murheen päälle.
(Tässä tulee
esiin aramean ja hebrean sanonnat, kuinka siunaukset, armot ja kirouksetkin,
tulevat sanatarkasti ihmisen päälle. ”Jumalan armo oli hänen
päällään”, mutta laitoin sen suomennokseen luettavuuden takia lyhyemmin.)
28 Sen tähden minä varmasti lähetän hänet teidän luoksenne, että kun te taas näette hänet, te iloitsette, ja minulla on oleva pieni hengähdystauko.
(Hengähdyksen
sijasta kreikka käyttää tässä sanaa alypos, ἄλυπος, jota
ei esiinny missään muodossa, missään muualla kreikankielisessä
tekstissä, ei edes LXX puolella. Sana on tulkittu ”murheista vapaaksi”. Pieni,
vähäinen on kokonaan poissa kreikan teksteistä.)
29 Sen tähden vastaanottakaa hänet Herrassa, kaikessa ilossa, ja ne, jotka samoin ovat, pitäkää kunniassa.
30 Sillä Messiaan työn tähden hän oli
lähellä kuolemaa, ja tallasi jalkoihinsa omaa sieluaan, että täyttäisi sen,
mitä siitä palvelustyöstä minun luonani teiltä puuttui.
3 luku
1 Sen tähden, veljeni, iloitkaa meidän
Herrassamme näistä, kun näiden kirjoittaminen teille ei minua väsytä, vaan on
teidän loistoksenne!
(Loisto on
zohar, sillä on myös varjeleva ja huolehtiva merkitys. Mark.14:44 kreikka
käyttää sanaa asfalos, ἀσφαλῶς ”tarkoin vartioituna” - merkityksessä. Se on
vähän kaukaa haettua, tässä kun ei ole kyse vankien vartioimisesta, vaan
vapaista Jumalan lapsista.)
2 Varokaa niitä koiria, varokaa niitä pahantekijöitä, varokaa niitä ympärileikkaajia!
3 Sillä ympärileikattuja olemme me,
nämä, jotka palvelemme Jumalaa hengen kautta, ja kirkastamme Jeshuaa,
Messiasta, emmekä luota lihaan.
4 Kun minulla oli, mihin asettaa
luottamus myös lihassa. Sillä jos joku toivoo, että luottamuksensa olisi
lihassa, minä vielä enemmän kuin hän,
5 ympärileikattu poika kahdeksantena
päivänä, Israelin perheestä, Benjaminin heimosta, hebrealainen, hebrealaisen
poika, kirjoitetussa sanassa fariseus.
6 Intohimoinen seurakunnan vainoaja, ja
siinä sanan vanhurskaudessa minä olin ilman rikoksia.
7 Vaan nämä, joista oli minulle hyötyä,
minä luin ne itselleni menetykseksi, Messiaan tähden.
8 Minä myös ajattelen ne kaikki
menetykseksi Messias Jeshuan, minun Herrani, suuruuden tuntemisen rinnalla;
hänen, jonka tähden minä menetin kaiken, ja pidin niitä kuin lantana, että
saisin Messiaan.
9 Ja minun havaittaisiin olevan hänessä,
kun minulla ei ole sitä oman sieluni vanhurskautta, joka tulee kirjoitetusta
sanasta, vaan se, joka tulee Messiaan uskollisuudesta; joka on se vanhurskaus,
joka on Jumalasta.
10 Että sen kautta tuntisin Jeshuan, ja
hänen ylösnousemuksensa voiman, ja ottaisin osaa hänen kärsimyksiinsä ja
liittyisin hänen kuolemaansa.
(Liittyminen
on tässä veren kautta liittymistä.)
11 Että ehkä kykenen pääsemään siihen ylösnousemukseen, joka on kuolleista.
(Aramean
mukaan ”kuolleista” näyttää olevan sanatarkasti ”kuolleiden
huoneesta”.)
12 Ei niin, että olisin jo saanut tai päässyt loppuun, vaan minä juoksen, että ehkä saisin omakseni sen, joka on Messias Jeshuan tähden minulle siirretty.
(Siirtää on
tässä kokonaan juridinen omaisuuden siirtotermi.)
13 Veljeni, en minä omasta sielustani luule, että olisin sen saavuttanut, mutta yhden minä tiedän; sen, joka on takanani, minä olen unohtanut, ja sitä, mikä on edessäni, minä tavoittelen.
14 Ja minä juoksen kohti niitä häitä,
että saan sen palkinnon, johon minut Jumala on ylhäältä kutsunut, Jeshuan,
Messiaan kautta.
(Zekoth on
”palkinto tulevassa maailmassa” ja Nish on hääjuhlan alku. Jokainen voi itse
tarkistaa esim. Jastrowin sanakirjasta, jos haluaa. Paavali käyttää esimerkiksi
palkinnosta kokonaan rabbiinista termiä, eikä kyse siis olekaan mistään
kreikkalaisesta kilpaurheilusta, joka oli tuon ajan uskovalle kauhistus.)
15 Sen tähden ne, jotka ovat loppuun pääsemässä, näitä ajatelkoon, ja jos jotkut ajattelevat toisella tavalla, myös tämän on Jumala teille paljastava.
16 Kuitenkin, että tämän saavutamme,
seuratkaamme sitä polkua yhdessä, ja yhdessä yhteydessä.
(Yhteys on
tässä, 2Kor.6:16 ja Ef.4:3, ei muualla. Polku ei siis ole mikään valtatie, vaan
kapea polku, ja sitä tulisi kulkea niin yksimielisesti, että tuo polun
seuraaminenkin on yksikkömuodossa. Paavalilla on tässä sama ajatus, kun Elia ja
Elisa kulkivat yhdessä, ja siinäkin verbin mukaan vain yksi kulkee. 2Kun.2:1.
Tällaista ei tietenkään voi tuoda esille käännöksissä, raamattutunneissa
kyllä.)
17 Olkaa samanlaisia kanssani, veljeni, ja tarkkailkaa näitä, että samoin vaellatte, kuin olette meidän kauttamme mallin nähneet.
(Vaellus,
halaka, on normaalin uskovan jokapäiväistä elämää, Nooan esimerkin mukaan,
1Moos.6:9, ja on aina ollut erittäin tärkeä termi sekä alkuseurakunnalle, että
messiaanisille ja juutalaisille nykyisinkin.)
18 Sillä on paljon, jotka toisella tavalla vaeltavat, ne, joista minä olen monet kerrat teille sanonut. Mutta nyt minä itkien sanon, että he ovat Messiaan ristin vastustajia.
19 Heidän loppunsa on kadotus, ne joiden
jumalana on heidän vatsansa, ja heidän kirkkautensa on heidän häpeänsä kautta;
nämä, joiden ajatukset ovat maassa.
20 Mutta meidän papillinen
palvelutehtävämme on taivaissa, ja sieltä me odotamme elämän antajaa, meidän
Herraamme Jeshuaa, Messiasta.
(Pulchana on
temppelissä suoritettavaa papillista palvelusta. Mielenkiintoista, että
kreikassa on politeuma, πολίτευμα, sana, joka esiintyy vain tässä, ja ainakin
nykyajan sanakirjojen mukaan merkitys on jonkinlainen siirtokunta. Toisin
sanoen; aramean פולחנן on luettu ןיתפול ja käännetty tukemaan
juutalaisen ikivanhan opetuksen sijasta kreikkalaista Gibraltarin takana olevaa
paratiisisaari - yhdyskuntaa. Samalla poistuu papillisen tehtävän ajattelemisen
tarve. Elämän antaja, machina, on yleinen sana Jeesuksesta arameassa. Kreikka
käyttää pelastajaa, joka ei kerro tästä ”elämästä” lainkaan, vaan enemmänkin
tuottaa kysymyksiä, ”pelastaa mistä?”.)
21 Sillä hän on muuttava meidän nöyryytyksemme ruumiin, joka on oleva hänen kirkkautensa ruumiin kaltainen, niin kuin se hänen suuri voimansa, jonka kautta kaikki on tehty hänelle alamaiseksi.
4 luku
1 Sen tähden, rakkaat veljeni, ja
ystäväni ja iloni, ja minun kruununi; samoin tekin seisokaa meidän Herrassamme,
rakkaani!
2 Euhodiaa ja Suntikea minä pyydän, että
he olisivat yksimielisiä meidän Herrassamme.
3 Myös teistä, minun ikeeni todelliset
kantajat, minä pyydän, että olisitte auttamassa niitä, jotka minun kanssani
tekevät evankeliumin työtä, Klemis’n kanssa, ja muiden auttajieni
kanssa; ja niitä, joiden nimet ovat kirjoitetut elämän kirjassa.
(”Ikeeni
kantaja” eli työtoveri on KR38 laitettu kreikasta transliteroituna. KJV menee
aramean mukaan.)
4 Iloitkaa koko ajan meidän Herrassamme; ja taas minä sanon, iloitkaa!
5 Ja tulkoon teidän nöyryytenne kaikkien
ihmisten tietoon. Meidän Herramme on lähellä!
6 Älkää mistään murehtiko, vaan koko
ajan rukouksessa ja esirukouksessa, ja kiitoksessa, saattakaa pyyntönne tietoon
Jumalan edessä.
(Murehtimisesta
käytetään samaa sanaa kuin Snl.14:23. Siinä se sana liittyy ”vaivan
näkemiseen”.)
7 Ja se Jumalan rauha, joka on kaikkia ajatuksia suurempi, on pitävä teidän sydämenne ja ajatuksenne Jeshuassa, Messiaassa.
8 Sen tähden, veljeni, ne asiat, jotka
ovat totuutta, ja jotka ovat kestäviä, ja jotka ovat vanhurskaita, ja jotka
ovat puhtaita, ja jotka ovat armollisia, ja jotka ovat ylistyksen arvoisia, ja
niitä kirkkauden ja ylistyksen tekoja – näillä itseänne ravitkaa!
(Ravitkaa,
jakeen lopussa, on sanan ensisijainen merkitys TgGen.30:31 ym, sanan merkitys
on myös, että ”iloitkaa, mielistykää, valitkaa”. Diakoni on arameassa ”puhdas”.
Kestävä; menin keefa - kallion mukaan.)
9 Nämä, mitä te olette oppineet ja saaneet, ja kuulleet ja nähneet minun kauttani, näissä ahkeroikaa, ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.
10 Mutta minä olen suuresti iloinnut
meidän Herrassamme, että te olette jaksaneet minun murhettani, niin että myös
te olitte murheessa, vaikka teillä ei olisi ollut tilaisuuttakaan.
11 Mutta minä sanon, ettei se ollut minun
puutteeni tähden, sillä minä olen oppinut, että minulle riittää se, mitä
minulla on.
12 Minä tiedän, mitä on nöyryytys, minä
tiedän myös, kuinka olla kaikessa, ja joka asiassa minä osaan olla, sekä
runsaudessa, että myös äärimmäisessä nälässä ja köyhyydessä.
13 Kaiken minä saavutan sillä voimalla,
joka on Messiaassa – joka minulle antaa voimaa.
14 Kuitenkin te olette tehneet
kauniisti, kun olette ottaneet osaa minun ahdistukseeni.
15 Mutta te, filippiläiset, myös
tiedätte, että evankeliumin alussa, kun minä lähdin Makedoniasta, ei yksikään
seurakunnista ottanut osaa tiliyhteyteen kanssani, saamisessa ja antamisessa,
ainoastaan te.
16 Myös Tessalonikaan yhden, ja kaksi
kertaa, te lähetitte minulle minun tarpeeni.
17 En minä etsi lahjoituksia, vaan minä
pyydän, että teidän hedelmänne enentyisi.
18 Kaiken minä olen saanut, ja minulla
on runsaasti, ja olen täynnä, ja minä sain kaiken sen, mitä te lähetitte
minulle Epafrodituksen kautta. Se on suloinen tuoksu ja hyväksyttävä uhri, joka
on ihanaa Jumalalle!
19 Ja minun Jumalani on täyttävä kaikki
teidän tarpeenne, rikkautensa mukaan, Jeshuan, Messiaan, kirkkauden kautta.
20 Mutta Jumalalle, meidän isällemme,
kirkkaus ja kunnia, aina ja iankaikkisesti, amen!
21 Toivottakaa rauhaa kaikille niille
pyhille, jotka ovat Jeshuassa, Messiaassa. Ne veljet, jotka ovat minun
kanssani, toivottavat rauhaa teille!
22 Kaikki pyhät toivottavat teille
rauhaa; erityisesti nämä pyhät, jotka ovat keisarin perhettä.
23 Meidän Herramme Jeshuan, Messiaan,
siunaus, on teidän kaikkien kanssa. Amen!
Aramean käännös löytyy täältä http://www.apokryfikirjat.com/filippos.pdf
Uuden
Testamentin käännösvertailut aramea ja KR38 https://ut-vertailut.blogspot.com/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti