tiistai 18. heinäkuuta 2017

Pietarin 2.kirje



Pietarin toinen kirje

1 luku

1 Shimeon Petros, Messias Jeshuan palvelija ja apostoli, niille jotka ovat yhtäläisiä uskollisuudessa, meidän kanssamme kunniassa arvollisia, meidän Herramme ja lunastajamme Messias Jeshuan vanhurskauden kautta.
2 Siunaus ja rauha lisääntyköön teille, meidän Herramme, Messias Jeshuan opetuksen kautta!
3 Joka antoi kaiken hänen jumalallisen voimansa, elämän ja ylistyksen Jumalan luota, opetuksen kautta, hän, joka on meidät kutsunut hänen kirkkauteensa ja
kuninkaallisuuteensa.
(Sana kuninkaallisuudesta merkitsee erityisesti kuninkaallista vaatetusta.)

4 Joka näiden suurten ja kunnioitettavien lupaustensa kautta antoi nämä teille, että tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta, kun pakenette sitä himojen turmelusta, joka on maailmassa.
5 Mutta kun te näissä ahkeroitte, te lisäätte sitä kuninkaallista uskollisuuttanne, sekä sen ylle kuninkaallista tietoa.
6 Mutta tiedon ylle itsensä hillitseminen, itsensä hillitsemisen ylle kärsivällisyyttä, mutta kärsivällisyyden ylle Jumalan kunnioittamista.
7 Mutta Jumalan kunnioittamisen päälle veljellistä armollisuutta, mutta armollisuuden ylle veljellistä rakkautta.
8 Sillä kun nämä teiltä löytyvät, ja niissä pysytte, se ei ole turhaa, eikä myös se hedelmä, jota teille kasvatetaan meidän Herramme, Messias Jeshuan opetuksen kautta.
9 Sillä hän, jolla ei näitä havaita, on sokea, ettei hän näe, että hän on unohtanut puhdistuneensa aikaisemmista synneistään.
10 Ja sen päälle enemmän, veljeni, ponnistelkaa, että hyvien tekojen kautta tekisitte teidän kutsumisenne ja valitsemisenne totuuden mukaiseksi, sillä kun nämä teette, te ette milloinkaan lankea.
(”Ponnistella” sisältää murheen.)

11 Sillä samoin on teille rikkaasti annettu sisäänpääsy meidän Herramme ja pelastajamme Jeshuan, Messiaan, iankaikkiseen kuningaskuntaan.
12 Ja minä en väsy teitä muistuttamasta näistä totuuksista, kun nämä hyvin tunnettekin, ja vahvistutte tässä totuudessa.
(Kaksi eri totuus-sanaa, joista toinen puuttuu kreikasta. Lause ikään kuin jää kreikassa kesken; ”Sentähden minä aina aion muistuttaa teitä tästä”. Mistä tästä? Samoin ”hyvä” puuttuu.)

13 Mutta samoin minä katsoin itselleni oikeaksi, että niin kauan kuin olen tässä ruumiissa, herättää sitä teidän muistoanne.
14 Kun minä tiedän, että minun ruumiini lähtö on pian, niin kuin myös meidän Herramme, Jeshua, Messias minulle ilmoitti.
(Kreikka puhuu telttamajasta, aramea ruumiista. En osaa varmasti sanoa, miksi.)

15 Mutta minä myös näen vaivaa, että teille olisi myös minun lähtöni jälkeen jatkuvaa, että minun muistutukseni kautta te näitä olisitte tekemässä.
16 Sillä me emme ovelasti tehtyjen vertausten mukaan lähteneet teille kertomaan meidän Herramme Jeshuan, Messiaan, voimasta ja tulemuksesta, vaan sen mukaan kuin me olimme näkemässä sitä suuruutta, joka hänellä on.
17 Sillä hän otti vastaan isältä Jumalalta kunnian ja kirkkauden, kun tuli se ääni hänelle, joka oli kuin tästä valtavasta kirkkaudesta, hänen suuruudessaan, että ”tämä on minun rakas poikani, hän, johon minä olen mielistynyt.”
18 Myös me kuulimme sen, tämän äänen taivaista, joka tuli häntä varten, kun me itse olimme hänen kanssaan sillä pyhällä vuorella.
19 Ja meille on myös todellista se profeetallinen sana, että te teette kauniisti, kun te siihen katsotte, kuin lamppuun, joka loistaa pimeydessä, kunnes päivä valkenee ja aurinko valaisee, teidän sydämissänne.
(Magiera laittaa sulkuja käännökseensä, ja hänellä on ajatuksena, että sydämissänne katsotte siihen sanaan. Kreikka käyttää auringon tilalla fosforos, joka on ”aamutähti, Venus”.)

20 Kun te ensimmäiseksi tiedätte, että jokainen profeetallisen kirjoituksen avautuminen ei ole ihmisen omaa.
(Avautuminen on sama sana, kun joku solmu on avattu, tai sidottu päästetty vapaaksi.)

21 Sillä ne menneisyyden profetiat eivät ole tulleet ihmisten tahdon kautta, vaan kun ne ovat olleet pyhän hengen kautta ilmoitettuja, ne pyhät Jumalan ihmiset puhuivat niitä.

2 luku

1 Mutta niin kuin kansakunnissa on valheen profeettoja, myös teidän keskellänne on oleva valheen opettajia; niitä, jotka aiheuttavat kadotuksen harhaoppeja, ja kieltävät sen, että Herra on heidät ostanut, tuottaen omille sieluilleen pikaista kadotusta.
(Harhaoppi, heresis, viittaa sanavalintana länsimaisen ajattelutavan harhaoppeihin. Sana ainoastaan tässä ja on tarkoituksella lainattu kreikasta, niin kirjeen vastaanottaja tietää tarkemmin, mistä harhaopista on kyse.)

2 Ja monet tulevat menemään heidän saastaisuuksiensa perässä. Heidän tähtensä se totuuden tie on tuleva pilkatuksi.
3 Ja ahneuden kautta, ja sanojen vääntelemisen kautta he tavoittelevat teistä voittoa. Näiden tuomio ei ole alusta asti ollut turha, eikä heidän kadotuksensa nuku.
4 Sillä jos Jumala ei säälinyt syntiä tekeviä enkeleitäkään, vaan heitätti nämä pimeyden kahleissa maan alle, ja näitä varjellaan annettavaksi siihen kidutuksen tuomioon,
(”Maan alla” voi olla myös ”syvyys”, mutta sanana se on tietty paikka alapuolella. Kreikan teksti käyttää jakeessa egyptiläistä tartaros-sanaa. Tartaros on todella yleinen koptilaisissa ja gnostilaisissa teoksissa, eikä ollenkaan kreikkaa, vaan egyptiläistä mytologiaa. Jae viitannee Eenokin kirjan alun tapahtumiin. ”Kidutus”on harvinainen sana; shunaka, Ilm.18 kaksi kertaa ja tässä, ei muualla.)

5 Eikä hän säälinyt sitä ensimmäistä maailmaa. Hän varjeli vain Noah’n, joka oli kahdeksas, puhtauden julistaja, kun hän toi tulvan sen maailman pahantekijöiden ylle.
6 Ja kun hän poltti Sodoman ja Gomorran kaupungit, ja sen hajottamisen kautta tuomitsi ne syyllisiksi, hän asetti ne esimerkiksi niille pahantekijöille, jotka ovat tulevaisuudessa.
(Tulevaisuus, athid, tuleva. Chajaav on ”tuomita syylliseksi”.)

7 Myös vanhurskaan Lootin, joka oli sorrettu, siitä saastaisesta olotilasta, jossa nämä laittomat olivat, hän pelasti.
(Laittomat, sanatarkasti ”jotka olivat ilman sitä kirjoitettua sanaa”.)

8 Sillä nähdessään ja kuulleessaan, kun asusti puhtaana heidän keskuudessaan, hän oli vaivaantunut omassa vanhurskaassa sielussaan, päivästä päivään, heidän laittomista teoistaan.
9 Hän, Herra Jumala, tietää vapauttaa kärsimyksistä ne, jotka häntä pelkäävät, mutta väärät tuomion päivää varten, näitä vaivaantuneita varjellessaan.
10 Mutta erityisesti ne, jotka lihan himossa menevät turmeluksen perässä, ja saarnaavat herrautta vastaan; ovat hajottajia, ja ylpeitä, jotka eivät vapise siitä kirkkaudesta, vaan sitä pilkkaavat.
11 Samoin enkelitkään, jotka ovat heistä voimallisemmat ja vahvemmat ja suuremmat, eivät tuo heitä vastaan Herralta pilkkaavaa tuomiota.
12 Mutta nämä, niin kuin eläimet luonnossa ovat mykkiä; miekalle ja turhuudelle, eivätkä sitä itse tiedä, niin nämäkin pilkkaavat turhuudessa, omaksi tulevaksi turhuudekseen.
13 Ne, joissa kun on se vääryys, vääryyden palkkana. He suunnittelevat itselleen
mielihyväksi juhla-aterioita päiväsaikaan, saastaisuuksia ja virhettä täynnä, että olisivat onnellisia omissa juhlissaan, eläen ylellisesti.
(Kreikassa viimeinen sana lisää ajatuksen, että he juhlivat uskovien kanssa. Arameassa ei ole näin. Virheellisyys on tietenkin täydellisyyden vastakohtaa.)

14 Heillä on silmät täynnä aviorikosta ja loputtomia syntejä, kun he viettelevät epävakaita sieluja, ja sydän, joka on ahneudessa harjaantunut. Kirouksen lapset!
15 He hylkäsivät sen suoran tien, eksyivät ja menivät Balaamin, Beorin pojan tietä, hänen, joka rakasti vääryyden palkkaa.
(Hylätä on ”jättää taakseen”, sama sana kuin ristillä huudettu psalmin jae. Beor onkin kreikassa lähes aina Bosor, Βοσόρ ja se tulee, kun aramean Beor בעור luetaan בצור. Koptinkielinen kirjani (Lagarde, 1852) ilmoittaa myös nimeksi Bosor. Todella tyypillinen lukuvirhe käsin kirjoitetusta itsellenikin, kokeilkaapa lukea jotain Qumranin tai Kairon genizan kirjoituksia suoraan digitaalikuvasta, ilman transkriptiota. Mutta eteläisen Egyptin sahidin koptin teksti sanoo Beor, niin kuin kuuluukin. )

16 Mutta hänelle oli se nuhtelu tekemisestään; aasi, jolla ei ole ääntä, puhui ihmisten äänellä, estäen sen profeetan hulluuden.
17 Nämä ovat lähteitä ilman vettä, pilviä, jotka pyörremyrskystä ajelehtivat, nämä, joita varten se pimeyden synkkyys on varjeltu.
18 Sillä kun he epämääräisesti puhuvat tyhjyyksiä, he viettelevät saastaisten lihan himojen kautta niitä, jotka vähän pääsevät niitä sanoja pakoon, ahkeroiden petollisuudessa.
19 Ja he lupaavat heille vapautta, kun itse ovat turhuuden palvelijoita, sillä sille, minkä voittama ihminen on, tälle hän myös tekee työtä.
(Palvelija ja palvella ovat tekemistä sanatarkasti, orja on tulkinnallinen merkitys, mutta sekin on oikein.)

20 Sillä jos he olisivat paenneet maailman saastaisuuksia, he olisivat meidän Herramme ja lunastajamme Jeshuan, Messiaan ohjattavina. Kun he näiden kautta taas kietoutuvat voitetuiksi, heidän loppunsa on pahempi kuin se ensimmäinen.
21 Heille olisi ollut parempi, etteivät olisi alkaneetkaan tuntemaan vanhurskauden tietä, kuin että sen aloitettuaan, sen jälkeen kääntyvät pois siitä pyhästä käskystä, joka oli heille annettu.
22 Mutta heille tapahtui nämä sananlaskut todeksi, että ”koira palaa oksennukselleen” ja ”porsas, joka on pesty, palaa kierimään mutaan”.

3 luku

1 Tässä ja nyt, rakkaani, minä kirjoitan teille kirjettä, joka on toinen, että nämä herättäisivät muistelemisen kautta teidän hiljaisia ajatuksianne.
(Hiljainen ajatus, voi olla myös ”murskattu mieli”, riippuu vokalisoinnista. Sfei
on hiljainen, rauhallinen, ja sfai on murskattu, jauhettu. Kyseessä on kuitenkin aramean sanonta, joka periaatteessa merkitsee ”järkevää ajattelutapaa”.)

2 Että te muistaisitte ne sanat, jotka ennen on sanottu, pyhien profeettojen kautta, ja ne meidän Herramme ja lunastajamme käskyt, jotka ovat apostolien kautta.
3 Kuitenkin tietäkää ensiksi tämä, että viimeisinä päivinä on tuleva halveksijoita, jotka halveksivat, vaeltaessaan heidän omien himojensa mukaan.
4 Ja he sanovat, että ”missä on se lupaus hänen tulemuksestaan, sillä siitä asti, kun meidän isämme ovat nukkuneet pois, kaikki asiat ovat samoin pysyneet, luomakunnan alusta”.
5 Sillä tämä on heille erehdys, kun he niin tahtovat, että taivaat olivat jo alusta, ja maa erotettiin vesistä, ja se nousi vesistä, Jumalan sanan kautta.
6 Näiden kautta silloinen maailma riippui vedestä, ja se tuhoutui.
(Heidän käsiensä kautta, sanatarkemmin. Taf merkitsee ”olla riippuvainen jostain”. Kreikan teksti puhuu vedenpaisumukseen hukkumisesta.)

7 Mutta ne taivaat, jotka ovat nyt, ja maa, ovat Jumalan oman sanan kautta varastoidut tulelle, kun niitä säästetään sitä tuomion päivää varten, ja ihmisten pahantekijöiden kadotuksen päivälle.
(Päivä on yksikössä joten mikään teologia ei voi eritellä tuomion päivää ja kadotuksen päivää erillisiksi.)

8 Mutta tässä yhdessä älkää erehtykö, rakkaani, että ”se yksi päivä on Herralle kuin tuhat vuotta, ja tuhat vuotta on kuin se yksi päivä”.
(Päivä on määräisessä muodossa, tarkoitetaan yhtä tiettyä päivää.)

9 Ei Herra viivytä lupauksiaan, niin kuin jotkut ihmiset ajattelevat sen viipyvän, vaan hänen henkensä on kestävä teidän tähtenne, sillä hän ei tahdo, ettei kukaan tuhoutuisi, vaan jokainen kääntyisi.
10 Mutta Herran päivä tulee kuin varas, silloin taivaat yhtäkkiä katoavat, kun maailman toimintatavat palavat, mutta ihmisiä pääsee pakoon, ja maa, ja siinä tehdyt teot tuodaan esille.
(Toimintatavat on monta kertaa Paavalin kirjeissäkin, joissa hän käskee laittamaan ne pois uskovien keskuudesta. Esim. Kol.3:8, Gal.4:9. Sathar on ”päästä pakoon”, ei mitään muuta, ja silloin teksti menee profeettojenkin mukaan, esim. Jesaja 24:6, Jooel 2:32. Tuhoutumisesta eri verbi edellisissäkin jakeissa. Tekojen tuleminen näkyviin on myös useita kertoja eskatologisissa profetioissa. Suuri osa kreikan teksteistä menee lopussa tämän aramean mukaan. Yhtäkkiä, man shalia, on aramean sanonta, sanatarkasti ”äänettömyydestä”, eli kun jotain tulee yllättäen.)

11 Sen tähden, niin kuin nämä kaikki pakoon pääsevät, olkaa te kuin juuri niitä vanhurskaita, että olisitte pyhät elämäntavoissanne ja Jumalan kunnioittamisessa.
(Targum Jesaja 24:13 sanoo, että ”vähän vanhurskaita jätetään jäljelle”. Vastaavia mainintoja on muuallakin. Jooel 2:32 ilmoittaa, että Herran kutsumat ovat pakoon päässeitten joukkoa.)

12 Että odottaessanne, ja halutessanne sitä Jumalan tulemuksen päivää, jossa taivaat koetellaan tulen kautta, te tulisitte pääsemään pakoon, ja silloin maailman toimintatavat sulaen palavat.
13 Mutta uusia taivaita, ja uutta maata me odotamme, hänen lupauksensa mukaan, näitä, joissa se vanhurskaus asustaa.
(Kaikista määräisin muoto vanhurskaudesta, eli kirjeen lukija tietää tarkalleen, mistä on kyse.)

14 Tämän tähden, rakkaani, kun näitä odotatte, ahkeroikaa, että teidät havaittaisiin hänelle ilman tahraa, ja ilman virhettä, rauhassa.
15 Ja sitä Herran lunastuksen kärsivällisyyttä ajatelkaa, samoin kuin myös rakas veljemme Paulos on hänelle annetun viisauden mukaan teille kirjoittanut.
(Hengen varasto on pitkämielisyyttä, aramean sanonta. Kirje kirjoitettu ensin filippiläisille, koska Paavali oli kirjoittanut heille jo aikaisemmin?)

16 Samoin hän niissä kaikissa kirjeissään puhui niistä; näistä, joissa on sellaista
asiaa, jotka ovat vaikeasti tajuttavia, ne, jotka ovat vailla opetusta ja’ epävakaita, vääntävät niitä kieroon niin kuin muitakin kirjoituksia, että saavat pysyä siinä omassa kadotuksessaan.
17 Sen tähden te, rakkaani, kun edeltä sen tiedätte, varjelkaa omia sielujanne, ettette menisi niiden petoksen perässä, jotka ovat ilman kirjoitettua sanaa, ettekä lankeaisi pois siitä omasta vakaudestanne.
18 Mutta te, kasvakaa siinä siunauksessa, ja siinä meidän Herramme ja lunastajamme Jeshuan, Messiaan tuntemisessa, ja isän Jumalan tuntemisessa, hänen, jonka on se kirkkaus nyt, ja aina ja iankaikkisille päiville. Amen.
(Dalet liittää tuntemisen molempiin objekteihin. Siunaus sisältää hyvyyden ja armon.)

Aramean käännös löytyy täältä http://www.apokryfikirjat.com/keefa2.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti