tiistai 18. heinäkuuta 2017

Galatalaiset



Paavalin kirje galatalaisille


1 luku

1 Paulos, apostoli  – ei ihmislasten kautta, eikä ihmisen käden kautta, vaan Jeshuan, Messiaan käden kautta, ja Jumalan, hänen isänsä  – hänen, joka herätti hänet kuolleiden huoneesta.
2 Ja ne kaikki veljet, jotka ovat minun kanssani; seurakunnalle, joka on Galtiassa.
3 Siunaus olkoon teidän kanssanne, ja rauha isältä Jumalalta, ja meidän herraltamme Jeshualta, Messiaalta.
(Laitan teivutha mieluummin siunaus kuin armo, joka olisi ruchama, mutta kyllä sen voi armoksikin yhtä hyvin laittaa. Siunaus taas barka, sanoilla on vähän eri sävyjä. Jastrowin sanakirjan mukaan teivutha on ’hyvyys, hyvä teko, hyöty, mielihyvä’. Kreikassa on kharis, armo, josta tulee hyväntekeväisyyskin, ’charity’.)

4 Hän, joka antoi sielunsa meidän syntiemme puolesta, joka vapautti meidät tästä pahasta maailmasta meidän isämme tahdon mukaan.
5 Hänelle kunnia iankaikkisesta iankaikkiseen, amen.
6 Minä ihmettelen, kuinka nopeasti te olette kääntyneet Messiaasta – hänestä, joka hyvyydessään kutsui teidät – toiseen toivoon.
(Sevarta on toivo, eikä evankeliumi, mutta ehkä lukijaa kohtaan ystävällisempää kuitenkin käyttää sitä ”evankeliumi” - sanaa tästä alkaen.)

7 Sellaiseen, jota ei ole olemassa, mutta siellä on muutamia, jotka teitä murehduttavat, ja haluavat, että te vaihdatte pois sen Messiaan evankeliumin.
8 Jos me, tai vaikka enkeli taivaista teille evankelioi ulkopuolella sen, mistä meidän evankeliumimme on, hän olkoon kirottu.
(Charim, ”karma”, tarkoittaa Jumalan kiroamaa, ihmisten kirouksille on eri sana. Aramean sanamuoto ei anna ymmärtää, että näyttäisi siltä, että välttämättä olisi jo tässä ajassa kirottu, mutta eräänä päivänä...)

9 Kuten edeltä sanoin, ja nyt taas minä sanon, että jos joku ihminen evankelioi teitä ulkopuolella siitä, mitä olette ottaneet vastaan, hän olkoon kirottu.
10 Sillä nyt, ihmislapsiinko minä vetoan vai Jumalaan? Pyrinkö miellyttämään ihmislapsia? Sillä jos olen tähän saakka miellyttänyt ihmislapsia, en ole ollut Messiaan palvelija.
11 Mutta minä kiitän teitä, veljeni, että se evankeliumi, jota olen evankelioinut, ei ollut ihmisistä.
12 Enkä minä edes saanut sitä ihmisiltä. Minä olen oppinut sen siinä Messias Jeshuan ilmestyksessä.
13 Sillä te olette kuulleet entisestä elämäntavastani, joka oli juutalaisuudessa, että minä runsaasti olin vainoamassa Jumalan seurakuntaa, ja olin sen tuhoaja.
14 Ja minä ohitin siinä juutalaisuudessa paljon ikäisiäni, jotka olivat minun sukuani, ja olin erityisen kiivas isieni opetusten puolesta.
(Ohittaa; tulla suuremmaksi, runsaammaksi, rikkaammaksi.)

15 Mutta kun tahtoi hän, joka minut erotti äitini kohdusta, ja kutsui minut hyvyydessään,
16 Että paljastaisi minussa hänen poikansa, että häntä julistaisin kansakunnissa, en siinä silmänräpäyksessä paljastanut tätä ihmisille,
(Tässä jakeessa on kaksi aramean sanontaa. Bar satha, ”hetken poikanen”, tarkoittaa ”samalla sekunnilla” nykyisessä puhekielessämme. ”Lihaa ja verta”, basar ve’dama, tarkoittaa taas ihmisiä yleensä.)

17 Enkä minä mennyt Jerusalemiin niiden apostolien luokse, jotka olivat minua ennen, vaan menin Arabiaan ja palasin taas Damaskoon.
18 Ja kolmen vuoden jälkeen minä menin Jerusalemiin, nähdäkseni Keefan, ja pysyin hänen luonaan ne viisitoista päivää.
(Kreikan käsikirjoituksista melko tarkkaan puolet sanoo Pietari, ja toiset Keefas. Delitschin hebreassa Keefa.)

19 Mutta muita niistä apostoleista minä en nähnyt – ainoastaan Jakobin, meidän Herramme veljen.
20 Mutta nämä asiat, joista minä teille kirjoitan, katso, Jumalan edessä, että minä en valehtele,
21 Näiden jälkeen minä tulin Syyrian ja Kilikian maakuntiin.
22 Eivätkä minun kasvoni olleet tunnetut Juudean seurakunnille, niille, jotka ovat Messiaassa.
23 Vaan olivat ainoastaan kuulleet, että hän, joka ennen meitä vainosi, katso, nyt hän saarnaa sitä uskoa, jota hän ennen oli hajottamassa.
24 Ja he ylistivät Jumalaa minun kauttani.

2 luku

1 Mutta taas, neljäntoista vuoden jälkeen, minä menin ylös Jerusalemiin Barnaban kanssa, ja toin Tituksen mukanani.
(Bar Naba, ”profetioiden poika”. Arameankielinen nimi.)

2 Mutta minä menin sinne ylös ilmestyksen kautta, ja paljastin heille sen evankeliumin, jota minä julistan kansakuntien keskuudessa, ja osoitin sen kahdenkesken niille, jotka jotain olivat, etten olisi turhaan juossut tai juokse.
3 Myös Titus, joka oli minun kanssani, joka oli aramealainen – ei pakotettu ympärileikkaukseen.
(Tässä on erikoinen ilmiö. Kreikan teksteissä aramealainen ja aramea on joka kohtaan vaihdettu kreikkalaiseksi. MUTTA, se kreikan sana, jota tässäkin käytetään, Ελλην merkitsee myös ’hellenistiä’, aatesuuntaa, ei välttämättä kansalaisuutta. Gingrich’n sanakirja; ”kreikkalainen, hellenisti, kreikan taitoinen ihminen”., Ἕλλην,  ηνος, ὁ a Greek, a Hellene, one who speaks Greek Ro 1:14. Gentile, non -Jew  Ac 11:20 v.l.; 20:21; 1 Cor 1:24; Gal 3:28. Of proselytes J 12:20. Of ‘God - fearers’ or people in sympathy with Israel's heritage Ac 17:4. [pg 63] )

4 Mutta niiden väärien veljien tähden, jotka astuivat keskuuteemme vakoilemaan sitä vapautta, joka meillä on Jeshuassa Messiaassa siten orjuuttaakseen minua,
5 Emmekä hetkeksikään taipuneet heidän alistamiselleen, että jatkaisimme teidän kanssanne sen evankeliumin totuutta.
6 Mutta nämä, joita jonain pidettiin, eivät olleet minun asiani, sillä Jumala ei katso ihmislasten kasvoihin, mutta nämä eivät ottaneet vastaan tätä asiaa, joka oli minulle laitettu.
7 Vaan päinvastoin, sillä he näkivät, että minulle oli uskottu se ympärileikkaamattomien evankeliumi niin kuin Keefa’lle  se uskottiin ympärileikattujen keskuudessa.
8 Sillä hän, joka rohkaisee Keefa’a siinä ympärileikattujen apostolin työssä, rohkaisee myös minua niiden muiden kansakuntien apostolin työssä.
9 Ja kun he tunsivat sen siunauksen, joka minulle oli annettu, Jakob ja Keefa ja Johannan, nämä, joita pidettiin pylväinä, antoivat yhteistyön oikeaa kättä minulle ja Barnaballe, jotka olemme muiden kansakuntien keskuudessa – ja nämä ympärileikattujen keskuudessa.
10 Meidän tulee ainoastaan muistaa köyhiä – ja tämä on minullekin huolen aihe, että sitä tekisin.
11 Mutta kun Keefa tuli Antiokiaan, nuhtelin häntä vasten kasvoja, koska hänen kauttaan oli kompastuttu.
12 Että aikaisemmin oli tullut Jakobin luota ihmisiä, kun hän oli syömässä muiden kansojen ihmisten kanssa, mutta kun he tulivat, hän vetäytyi sivuun ja erotti sielunsa heistä, koska hän pelkäsi niitä ympärileikattuja.
13 Ja tämän seurauksena heidän kanssaan, tässä myös toisetkin juutalaiset kompastuivat, että he näin johtivat Barnabankin puolueellisuuteen.
14 Ja kun minä näin, etteivät he vaeltaneet suoraan evankeliumin totuudessa, minä sanoin Keefalle, heidän kaikkien nähden, ”jos sinä olet juutalainen, te elätte kuin aramealaiset eikä niin kuin juutalaiset, miksi te pakotatte muita kansakuntia elämään niin kuin juutalaiset?”
(Kirjeessä käytetään nyt kreikan lainasanaa evankeliumista ensimmäisen kerran. Sana tulee LXX tekstistä, jossa Davidille tuodaan ’hyvä sanoma’. 2Sam.18:27. Sana on tässä muodossa 12 kertaa UT:n arameassa. Vanhurskaudesta on harvinainen sana, teritsa, joka esiintyy mm. TgPs.45.7 ja muissakin psalmeissa noin kymmenen kertaa.)

15 Sillä me olemme juutalaisia luonnostamme, emmekä syntisistä kansakunnista.
16 Koska me tiedämme, ettei ihminen vanhurskaudu kirjoitetun sanan teoista, vaan siitä uskollisuudesta, joka on Jeshuan Messiaaan, jos me häneen Jeshuaan Messiaaseen uskomme, että siitä Messiaan uskollisuudesta tulee vanhurskaaksi, eikä kirjoitetun sanan teoista, koska sanan teoista ei mikään liha tule vanhurskaaksi.
(Tämä on pitkin talmudiakin rabbien suuri kysymys, koska ”joka ne täyttää, on niistä elävä”  – siinä ei lue, että tulisi pyhäksi tai vanhurskaaksi. Se oli yksi syy siihen, että Paavali pystyi sanomaan, ”me tiedämme, ettei...”)

17 Mutta jos me etsimme  vanhurskautusta Messiaan kautta, ja meidät havaitaankin syntisiksi, onko Jeshua, Messias, sitten synnin palvelija? Älä sano näin!
(Chas, on aramean huudahdus, joka on ”ei missään tapauksessa”, ”älä nyt hulluja puhu” ym. Kreikassa vastaavaa sanontaa ei ole, ginomai on käytössä, mutta sana sinänsä ei merkitse samaa asiaa.)

18 Sillä jos minä näihin asioihin, jotka jo tuhosin, taas rakennan, jotka ovat minun sieluani vastaan, minähän toimin sitä käskyä vastaan!
19 Sillä minä olen kirjoitetun sanan kautta kuollut sille sanalle, että eläisin Jumalalle.
20 Ja minut on ristiinnaulittu Messiaan kanssa, enkä minä enää elä, vaan Messias elää minussa, että minä, joka elän lihassa, eläisin Jumalan pojan uskollisuudessa – hänen, joka rakasti meitä ja antoi oman sielunsa meidän puolestamme.
(Kaikissa kreikan teksteissä jakeen loppu on yksikössä, ”rakasti minua.. minun puolestani”.)

21 Minä en hylkää Jumalan hyvyyttä! Sillä jos se vanhurskaus olisi kirjoitetun sanan kautta, silloinhan Messias kuoli turhaan.

3 luku

1 Voi! Järki puuttuu, Galata! Kuka teidän keskuudessanne on esteenä, että katso, hän, joka oli kuvainnollisesti teidän silmienne eteen ristiinnaulittuna, Jeshua, Messias,
2 Tämän minä vain tahdon teistä tietää: saitteko te hengen kirjoitetun sanan toteuttamisesta, vai uskollisuuden kuulemisesta?
3 Näin tyhmiäkö te olette, että aloititte hengessä ja nyt, lopetatte lihassa?
4 Turhaanko te kaikki olette vaivaa nähneet? Voi, kunpa se ei olisi turhaa!
5 Sen tähden, hän, joka antoi teille hengen, ja saa aikaan voimaa  – onko se kirjoitetun sanan toteuttamisesta vai uskollisuuden kuuntelemisesta?
6 Niin kuin Abraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi.
7 Sen tähden tietäkää, että ne, jotka ovat siitä uskollisuudesta, ovat Abrahamin lapsia.
8 Sillä koska Jumala edeltä tiesi, että kansakunnat vanhurskautetaan uskollisuudessa, Abrahamin toivon edessä, niin kuin pyhät kirjoitukset sanovat, että ”sinussa tulevat kaikki kansakunnat siunatuiksi”.
9 Niin siis uskovat ovat siunattuja sen uskovan Abrahamin kautta.
10 Sillä ne, jotka ovat teoista, ovat sen kirouksen sanan alla, sillä kirjoitettu on, että ”kirottu on jokainen, joka ei tee kaikkea sitä, mitä tässä sanassa on kirjoitettu”.
11 Sillä se, ettei kukaan puhdistu kirjoitetun sanan kautta, on Jumalalle selvää, koska kirjoitettu on, että ”vanhurskas on elävä sen uskollisuuden kautta”.
12 Sillä se sana ei ollut uskollisuudesta, vaan siitä, että kuka ne on tekevä, jotka ovat siinä kirjoitetut, on siitä elävä.
13 Mutta meidät Messias lunasti tuosta sanan kirouksesta, ja hän tuli meidän puolestamme kiroukseksi, sillä kirjoitettu on, ”kirottu olkoon jokainen, joka on puuhun ripustettu”.
14 Että kansakunnissa olisi se Abrahamin siunaus, Messias Jeshuan kautta, ja me saisimme sen hengen lupauksen siinä uskollisuudessa.
15 Veljeni, kuin perhekunnan ihmisille minä sanon, että sellainen ihmisten liitto, joka on vahvistettu, sitä ei kukaan hylkää, tai siitä mitään vaihda pois.
16 Mutta se on lupaus, joka luvattiin Abrahamille ja hänen siemenelleen, eikä hänelle sanottu ”siemenillesi”, niin kuin monille, vaan ”siemenellesi”, niin kuin yhdelle – hän, joka on Messias.
(Luvattu lupaus, on aramean erittäin voimallinen sanonta lupauksesta, joka viittaa myös kuninkaaseen – molemmissa sanoissa kuningas mukana, מלך)

17 Sillä tämän minä sanon; että se liitto, jonka Jumala alusta vahvisti Messiaan kautta – se sana, joka tuli, neljäsataa kolmekymmentä vuotta myöhemmin, ei voi sitä poistaa, eikä sitä lupausta mitätöidä.
18 Mutta jos se perintöosa onkin sanasta, eikä Abrahamin lupauksesta? Mutta Jumala antoi sen hänelle lupauksessa.
19 Miksi sitten se sana on? Se lisättiin luopumuksen tähden, kunnes tulisi se siemen, hän, jolle se lupaus oli, ja se sana annettiin enkelien kautta, välimiehen käden kautta.
20 Mutta välimies ei ollut yhtä varten – mutta Jumala on yksi.
21 Onko se sana sitten vastoin Jumalan lupausta? Ei missään tapauksessa! Sillä jos se sana, joka oli annettu, olisi voinut antaa todellisen elämän, silloinhan se vanhurskaus olisi tullut kirjoitetun sanan kautta.
22 Mutta se kirjoitus on sulkenut kaikki asiat synnin alle, että se lupaus Jeshuan Messiaan uskollisuuden kautta annettaisiin niille, jotka ovat uskovia.
23 Mutta kunnes se uskollisuus tulisi, se sana oli varjelemassa meitä, kun meidät suljettiin siihen uskollisuuteen, joka oli tuleva ilmestymään.
24 Sen tähden, se sana oli meille oppaana Messiaan luokse, että meidät siitä uskollisuudesta vanhurskautettaisiin.
25 Mutta kun se uskollisuus tuli, emme olleet oppaan alaisia.
26 Sillä te kaikki olette Jumalan lapsia, Jeshuan Messiaan uskollisuudessa.
(Tai, uskollisuuden kautta. Be - voi arameassa tarkoittaa molempia, niin kuin edeltä on varmasti jo näkynyt.)

27 Sillä ne, jotka ovat Messiaassa kastetut, ovat Messiaaseen pukeutuneet.
28 Ei ole juutalaista eikä aramealaista, ei ole työntekijää eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista, sillä te kaikki olette yksi, te olette Jeshuassa Messiaassa.
(Jastrowin sanakirjan mukaan aramealaisella voitiin tarkoittaa myös roomalaista.)
29 Ja jos te olette Messiaan, te olette siis hänen, Abrahamin siementään – ja perillisiä sen lupauksen kautta.

4 luku

1 Mutta minä sanon, että niin kauan kuin perillinen on lapsi, ei hän eroa palvelijoista, vaikka onkin heidän kaikkien herra.
2 Vaan on vartijoiden ja huoneen johtajien alla oman isänsä asettamaan hetkeen saakka.
3 Tällä tavalla myös me, kun olimme alaikäisiä, olimme maailman alkeisvoimien alaisuudessa.
4 Mutta kun tuli sen ajan loppu, Jumala lähetti oman poikansa, ja hän oli vaimosta, ja hän oli sen sanan alla.
5 Että hän ostaisi ne, jotka ovat sen sanan alla, ja he saisivat lasten aseman.
6 Mutta teille, jotka olette lapsia, Jumala lähetti poikansa hengen sydämillenne, sen, joka kutsuu, ”isä, meidän isämme!”
(Tässä taas jostain syystä aramean sana on laitettu sellaisenaan kreikan tekstiin. Αββᾶ, ὁπατήρ.)

7 Te ette siis ole työntekijöitä, vaan lapsia – ja jos te olette lapsia, te olette myös Jumalan perillisiä, Messias Jeshuan kautta.
8 Sillä silloin, kun te ette tunteneet Jumalaa, te palvelitte niitä, jotka eivät luonnostaan ole jumala.
9 Mutta nyt te olette tulleet tuntemaan Jumalan, ja erityisesti Jumala tuntee teidät, te olette taas kääntyneet näiden sairaiden ja heikkojen ja hallitsevien alkeisvoimien puoleen, ja niille te tahdoitte olla alamaisia.
10 Te seurailette päiviä ja kuuta, ja aikoja ja vuosia!
11 Minä pelkään; olenko turhaan ollut teidän keskuudessanne?
12 Olkaa niin kuin minä, koska myös minä olen ollut kuin te – veljeni, minä pyydän! Ette te ole minua mitenkään loukanneet.
13 Sillä te tiedätte, että lihani heikkoudessa minä olen teitä aikaisemmin evankelioinut.
14 Ja minun lihani koettelemusta te ette pilkanneet, ettekä halveksineet, vaan otitte minut vastaan kuin Jumalan sanansaattajan, ja Messias Jeshuan.
15 Sen tähden, missä on teidän hyvyytenne? Sillä minä todistan teistä, että jos olisi mahdollista, te olisitte kaivaneet silmännekin päästänne ja antaneet ne minulle!
16 Olenko tullut teidän viholliseksenne, saarnatessani teille sitä totuutta?
17 He muotoilevat teitä, ei kaunistamiseksi, vaan teidän alistamiseksenne. He tahtovat, että te alkaisitte tekemään heitä kirkkaammiksi!
18 Se on kaunista, että muotoudutte sen kauneuden kautta koko ajan, eikä vain silloin, kun minä olen teidän kanssanne.
19 Minun lapseni, jotka olette ylhäältä! Minä teen työtä, kunnes Messiaan kuva
valmistuu teissä!
20 Mutta minä tahtoisin nyt olla teidän luonanne, ja muuttaa äänenikin, koska niin ihmettelen teitä!
(Brat kalli, ääneni tytär. Tarkoittaa puheääntä.)

21 Kertokaa minulle te, jotka tahdotte olla sen kirjoitetun sanan alla, ettekö te kuule sitä sanaa?
(Sekä arameassa, että hebreassa shma on kuunnella, kuulla, ymmärtää.)

22 Sillä Abrahamista on kirjoitettu, että hänellä oli kaksi poikaa; yksi orjattaresta ja yksi vapaasta naisesta.
23 Mutta hän, joka on orjattaresta, syntyi lihan kautta, mutta hän, joka on vapaasta naisesta, on lupauksen kautta.
24 Mutta nämä ovat vertaus kahdesta liitosta, yksi Sinain vuoresta, joka synnyttää orjuuteen, joka on Hagar.
25 Sillä Hagar on se Sinain vuori, joka on Arabiassa, ja tälle on annettu Jerusalem, ja se lapsineen palvelee orjuutta.
26 Mutta se Jerusalem, joka on ylhäällä ja joka on meidän äitimme, on se vapaa.
27 Sillä kirjoitettu on, että ”iloitse, hedelmätön, joka et kanna, ja riemuitse ja huuda, joka et synnytä, sillä hylätylle on tuleva enemmän lapsia kuin aviovaimolle”.
28 Mutta me, veljeni, olemme kuin Ishak  – me olemme lupauksen lapsia!
29 Ja niin kuin silloin; hän, joka syntyi lihan kautta, vainosi häntä, joka syntyi hengen kautta – näin on myös nyt.
30 Mutta mitä kirjoitus sanoo? ”Aja pois orjatar poikineen, koska orjattaren poika ei tule perimään vapaan naisen pojan kanssa”.
31 Sen tähden, veljeni, me emme ole orjattaren lapsia, vaan vapaan naisen lapsia.

5 luku

1 Pysykää sen tähden siinä vapaudessa, johon Messias meidät vapautti, älkääkä menkö ikeen alle, uudestaan siihen orjuuden ikeeseen.
2 Katso, minä, Paulos, minä sanon teille, että jos teidät ympärileikataan, Messiaasta ei ole teille mitään hyötyä.
3 Mutta minä todistan teille taas, että jokainen mies, joka ympärileikataan, on velvollinen toteuttamaan kaiken kirjoitetun sanan.
4 Te olette tehneet tyhjäksi olemisenne Messiaassa, nämä, jotka ovat sanan kautta vanhurskautettuja, ja olette langenneet pois siitä siunauksesta.
(Pientä tulkintaa tässä, lähes joka versio lisää jotain ”tahdotte tulla sanan kautta...”, vaikkei sitä ole kreikassakaan.)

5 Sillä hengessä me odotamme sitä vanhurskauden toivoa, joka on siitä uskollisuudesta.
6 Sillä Jeshuassa, Messiaassa, ei ympärileikkaus ole mitään, eikä ympärileikkaamattomuus, vaan uskollisuus, joka tulee täydelliseksi rakkaudessa.
(Aramean מתגמרא – täydellistyy, on luettu kreikkaan מתעבדא – tekee työtä, joka on muuten sanatarkasti orjatyötä. Taas kerran aramea sanoo asian selkeämmin, ja asialle on selkeä selityskin.)

7 Te juoksitte kauniisti  – kuka teitä kiihotti, ettette tottele totuutta?
(Kreikan kalos on hyvää, aramean safir on kaunista. Molemmat sanat voi kääntää molemmilla tavoilla.)

8 Teidän kääntymisenne ei ollut hänestä, joka teidät kutsui!
9 Vähäinen hiiva kohottaa koko taikinan.
(Kohottaa, sana vain tässä, 1Kor.5:6 ja TgEz.12:19, se voi olla jotain muutakin leipomiseen liittyvää..)

10 Minä luotan meidän Herrassamme, ettette muita miettisi, ja sellainen, joka teitä vaivaa, hänet tullaan antamaan sille tuomiolle, kuka onkin.
11 Mutta veljeni, jos minä vielä saarnaan ympärileikkausta, miksi olin vainottu? Olenko minä tehnyt tyhjäksi sen ristiinnaulitsemisen loukkauksen?
12 Mutta minä haluaisin myös, että nämä, jotka teitä vaivaavat, leikkaamalla leikattaisiin!
13 Mutta teidät on kutsuttu vapauteen, veljeni. Älköön vain vapautenne olko mahdollisuus lihalle, vaan että olisitte rakkaudessa palvelemassa toinen toistanne.
14 Sillä kaikki kirjoitettu sana on täytetty tässä yhdessä sanassa, että ”rakasta lähimmäistäsi kuin omaa sieluasi”.
15 Mutta jos te toinen toistanne purette ja syötte, katsokaa, ettette toinen toistanne hävitä.
16 Mutta minä sanon, että vaeltakaa, olkaa hengessä, ja ette milloinkaan toteuta lihan himoa.
17 Sillä liha himoitsee, vastustaa henkeä, ja henki himoitsee sitä, mikä vastustaa lihaa, ja molemmat ovat, toinen toistaan vastaan, niin ettette tee sitä, mitä te tahtoisitte.
18 Mutta jos te olette hengessä johdatettavina, te ette ole sen kirjoitetun sanan alla.
19 Sillä lihan teot ovat tunnettuja, jotka ovat haureus, saastaisuus, aviorikos.
20 Epäjumalien palvonta, noituus, vihamielisyys, riita, kiihottaminen, raivo, pilkka, jakaantuminen, harhaoppi.
21 Kateus, murha, juopumus, kapina ja kaikkea sellaista, kuin nämä ovat, jotka näitä harjoittavat, niin kuin jo aikaisemmin sanoin teille, minä sanon myös nyt, että he eivät peri Jumalan kuningaskuntaa.
22 Mutta hengen hedelmiä ovat rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, ihanuus, hyvyys, uskollisuus.
23 Nöyryys, kärsivällisyys – näitä vastaan kirjoitettua sanaa ei ole asetettu.
24 Mutta ne, jotka ovat Messiaan, ovat ristiinnaulinneet lihansa kaikkien heikkouksiensa ja himojensa kanssa.
25 Sen tähden, eläkäämme hengessä, ja antautukaamme sille hengelle!
26 Ja älkäämme olko vailla sitä kirkkautta; halveksien toinen toistamme ja kadehtien toinen toistamme.

6 luku

1 Veljeni, jos joku ihminen teistä tulee rikkomuksen voittamaksi, te, jotka olette
hengessä, palauttakaa hänet siinä nöyryyden hengessä, ja olkaa varovaiset, ettette myös te tulisi kiusatuiksi.
2 Ja kantakaa toistenne taakkoja, sillä näin te täytätte Messiaan sanan.
3 Sillä jos joku toivoo olevansa jotain, vaikka hän ei mitään ole, hän on oman sielunsa eksyttäjä.
4 Vaan ihmisen tulee koetella omat tekonsa, ja silloin hänen kerskailunsa on hänen omalle sielulleen, eikä toisissa.
5 Sillä jokaisen on kannettava oman sielunsa kuorma.
6 Mutta joka sanaa kuulee, jakakoon hänelle, joka saarnaa, kaikkea hyvää.
7 Älkää eksykö. Jumala ei mitään laita häpeään! Sillä mitä ihminen kylvää, sitä hän niittää.
8 Kuka lihassa kylvää, lihasta turhuuden niittää, ja kuka hengessä kylvää, hengestä iankaikkisen elämän niittää.
9 Ja kun hyvää teemme, älkäämme veltostuko, sillä tulee aika, että saamme niittää, kun emme väsy.
10 Sen tähden, kun meillä on vielä aikaa, tehkäämme hyvää jokaiselle, erityisesti sen uskollisuuden perhekunnan lapsille.
11 Katsokaa, ne kirjoitukset minä kirjoitin teille oman käteni kautta.
12 Nämä, jotka lihassa kehuskelevat, jotka kehottavat teitä ympärileikkaamaan, tahtovat sillä vain, ettei heitä Messiaan ristiinnaulitsemisen tähden vainottaisi.
13 Sillä eivät edes nämä ympärileikatut pidä sitä kirjoitettua sanaa, vaan tahtovat, että teidät ympärileikataan, että saavat kehuskella teidän lihastanne.
14 Mutta minulla ei ole muuta kehuskeltavaa, vain Herramme Jeshuan, Messiaan, ristiinnaulitsemisessa, siinä, että maailma on hänen kauttaan ristiinnaulittu minulle, ja minä olen ristiinnaulittu maailmalle.
15 Sillä ei ympärileikkaus ole mitään, eikä ympärileikkaamattomuus, vaan uusi luomus.
16 Ja niille, jotka tälle polulle rauhassa astuvat, armo ja rauha on tuleva heidän ylleen, ja Jumalan Israelin ylle.
17 Älkää siis kasvattako murheitani, sillä minä olen saanut ruumiiseeni Herramme Jeshuan arvet.
18 Meidän Herramme, Jeshuan Messiaan siunaus, olkoon teidän henkenne kanssa, veljeni. Amen.

Käännös löytyy täältä http://www.apokryfikirjat.com/galtija.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti