Matteus luvut 6-11
Jeshuan (Jeesuksen) sanat ovat sinisellä värillä.
6 luku
1 Mutta
pitäkää huoli, ettette harjoita vanhurskauttanne ihmislasten edessä, että te
heille näkyisitte, silloin teillä ei ole oleva palkkaa teidän isänne luona,
joka on taivaissa.
2 Sen tähden,
silloin, kun te teette vanhurskautta, älkää puhalluttako torvea edessänne, niin
kuin tekopyhät tekevät kokouksissa ja kaduilla, että ihmislapset heitä
ylistäisivät, ja amen, minä sanon teille, että he ovat saaneet palkkansa.
3 Mutta kun
sinä teet vanhurskautta, älköön vasen tietäkö, mitä oikeasi tekee.
4 Että sinun
vanhurskautesi olisi kuin salassa, ja sinun isäsi, joka salassa näkee, hän on
sinut palkitseva julkisesti.
5 Ja kun te
rukoilette, älkää olko kuin tekopyhät, jotka rakastavat seisoa kokouksissa ja
katujen kulmissa, rukoillen, että ihmislapset näkisivät heidät, ja amen, minä
sanon teille, että he ovat palkkansa saaneet.
6 Mutta
kun sinä rukoilet, astu sisään kammioosi ja lukitse ovesi, ja rukoile isääsi,
joka on salassa, ja isäsi, joka salassa näkee, on palkitseva sinut julkisesti.
7 Ja kun te
rukoilette, älkää olko monisanaisia, niin kuin pakanat, sillä he luulevat, että
paljon puhumisen kautta heitä kuullaan.
8 Sen tähden,
älkää olko heidän kaltaisiaan, sillä teidän isänne tietää, mikä on teille
tarpeen, ennen kuin häneltä pyydättekään.
9 Sen tähden
rukoilkaa te näin; Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun
nimesi.
10 Tulkoon sinun kuningaskuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi niin taivaissa, kuin myös maan päällä.
11 Anna meille
tänä päivänä se leipä, jota tarvitsemme.
12 Ja anna
meille meidän velkamme anteeksi, niin kuin me myös annamme anteeksi
velallisille.
13 Äläkä
johdata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta, koska sinun on
kuningaskunta, ja voima ja ylistys, aina ja iankaikkisesti.
14 Sillä jos
te annatte ihmislapsille anteeksi heidän virheensä, myös teidän isänne, joka on
taivaissa, antaa teille anteeksi.
15 Sillä jos
te ette anna ihmislapsille anteeksi, ei myös teidän isänne anna teille anteeksi
teidän virheitänne.
16 Mutta kun
te paastoatte, älkää olko kuihtuneen näköisiä, niin kuin tekopyhät, sillä he
turmelevat kasvonsa näyttäessään ihmislapsille paastoamistaan. Ja amen, minä
sanon teille, että he ovat saaneet oman palkkansa.
17 Mutta kun
sinä paastoat, pese kasvosi ja voitele pääsi.
18 Kuin
etteivät ihmislapset näkisi, että sinä paastoat, vaan sinun isäsi, joka on
salassa. Ja sinun isäsi, joka salassa näkee, hän on sinut palkitseva.
19 Älkää
kootko itsellenne aarteita maan päälle, missä koit ja ruoste turmelevat, ja
missä varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.
20 Vaan
kootkaa itsellenne aarteet taivaisiin, missä ei koi eikä ruoste turmele, ja
missä varkaat eivät murtaudu sisään eivätkä varasta.
21 Sillä
siellä, missä on teidän aarteenne, siellä on myös teidän sydämenne.
22 Silmä on
ruumiin lamppu. Sen tähden, jos silmäsi on oikeamielinen, myös koko ruumiisi on
valaistu.
23 Mutta jos
sinun silmäsi on paha, koko ruumiisi on oleva pimeyttä. Sen tähden, jos se
valo, joka sinussa on, onkin pimeyttä, kuinka suuri onkaan sinun pimeytesi!
24 Ihminen ei
pysty palvelemaan kahta herraa, tai hän vihaa yhtä ja rakastaa toista, tai
kunnioittaa yhtä ja halveksii toista. Te ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa.
25 Tämän
tähden minä sanon teille; älkää huolehtiko sieluistanne, mitä syömme ja mitä
juomme, älkääkä ruumiistanne, mitä puette päällenne, katso, eikö sielu ole
suurempi kuin ateriat, ja ruumis enemmän kuin vaatteet?
26 Katsokaa
taivasten lintuja, jotka eivät kylvä eivätkä niitä, eivätkä kokoa aittoihin, ja
teidän isänne, joka on taivaissa, on heidän suojelijansa. Katso, ettekö te ole
suuremmat kuin ne?
27 Mutta kuka
teistä pystyy huolehtimisellaan kasvattamaan omaa pituuttaan yhtäkään kyynärää?
28 Ja miksi te
huolehditte vaatetuksesta? Ajatelkaa kedon liljoja, kuinka ne kasvavat, eivätkä
raada, eivätkä kehrää.
29 Mutta minä
sanon teille, että ei edes Shlimon kaikessa loistossaan ollut niin vaatetettu,
kuin yksi näistä.
30 Mutta jos
Jumala näin vaatettaa kedon ruohon, joka tänään on, ja huomenna laitetaan
uuniin, eikö hän anna teille enemmän, te uskollisuudessa vähäiset?
31 Sen tähden,
älkää huolehtiko, tai sanoko, mitä söisimme, tai mitä joisimme, tai millä
vaatettaisimme.
32 Sillä
kaikkea tätä kansakunnat etsivät, mutta teidän isänne, joka on taivaissa,
tietää, että kaikki nämä ovat myös teille tarpeellisia.
33 Mutta
etsikää ensin Jumalan kuningaskuntaa, ja hänen vanhurskauttaan, ja kaikki nämä
lisätään teille.
34 Älkää sen
tähden huolehtiko huomisesta, sillä huominen pitää huolen itsestään. Jokaiselle
päivälle riittää oma pahansa.
7 luku
1 Älkää
tuomitko, ettei teitä tuomita.
2 Sillä millä
tuomiolla te tuomitsette, teidät tuomitaan, ja millä mitalla te mittaatte, teille
mitataan.
3 Mutta miksi
sinä näet tikun veljesi silmässä, etkä huomaa poikkipuuta omassa silmässäsi?
4 Tai kuinka
sinä sanot veljellesi, ”salli minun poistaa tikku sinun silmästäsi”, ja katso,
omassa silmässäsi on poikkipuu!
5 Sinä
tekopyhä, poista ensin se poikkipuu omasta silmästäsi, ja silloin huomaat
poistaa sen tikun, joka on veljesi silmässä.
6 Älkää
laittako korvakoruja koirille, älkääkä heittäkö helmiänne sikalauman eteen,
etteivät ne tallaa niitä jalkoihinsa, ja käänny kapinaan teitä vastaan.
(Kudasha on
korvakorut. Ripustamisesta sama verbi mm. Matt. 18:6, jossa myllynkivi
laitetaan kaulaan.)
7 Pyytäkää,
ja teille annetaan. Etsikää, ja te löydätte. Kolkuttakaa, ja teille avataan.
8 Sillä
jokainen, joka pyytää, saa, ja joka etsii, löytää, ja sille, joka kolkuttaa,
avataan.
9 Tai kuka
teidän keskellänne on mies, jolta hänen poikansa pyytää leipää – miksi hän
ojentaisi hänelle kiven?
10 Tai pyytää
häneltä kalaa – miksi hän ojentaisi hänelle käärmeen?
11 Ja sen
tähden, jos te, jotka olette pahoja, tiedätte antaa lapsillenne hyviä lahjoja,
kuinka paljon enemmän teidän isänne, joka on taivaissa, on antava hyvää niille,
jotka häneltä pyytävät.
12 Kaikki,
mitä te tahdotte, että ihmislapset teille tekevät, samoin te myös tehkää heille,
sillä tämä on kirjoitettu sana ja profeetat.
13 Astukaa
sisään kapeasta portista! Leveä on se portti, ja tilava on se tie, mikä johtaa
kadotukseen, ja monet ovat ne, jotka sen kautta menevät.
14 Kuinka
ahdas onkaan se portti, ja kapea se tie, joka johtaa elämään, ja harvat ovat
ne, jotka sen löytävät.
15 Varokaa
valheen profeettoja, jotka tulevat luoksenne lampaiden vaatteissa, mutta
sisältä ovat väkivaltaisia susia.
16 Mutta
heidän hedelmistään te heidät tunnette. Kootaanko orjantappuroista viinirypäleitä,
tai ohdakkeista viikunoita?
17 Niin
jokainen hyvä puu tekee kaunista hedelmää, mutta paha puu tekee pahaa hedelmää.
18 Hyvä puu ei
pysty tekemään pahaa hedelmää, eikä paha puu tekemään hyvää hedelmää.
19 Jokainen
puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan, ja se lankeaa tuleen.
20 Heidän
hedelmistään te siis tunnette heidät.
21 Ei
jokainen, joka sanoo minulle, ”herrani, herrani”, astu sisään taivasten
kuningaskuntaan, vaan joka tekee minun taivaallisen isäni tahdon.
22 Monet
sanovat minulle sinä päivänä, ”herrani, herrani, emmekö me sinun nimessäsi
profetoineet, ja sinun nimessäsi ajaneet pois riivaajia, ja sinun nimessäsi
tehneet monia voimallisia tekoja?”
23 Ja silloin
minä julistan heille, että ”aikojen alusta lähtien, minä en ole teitä tuntenut.
Menkää pois minun luotani, te vääryyden palvojat!”
(”Vääryyden
palvojat”; Jastrow antaa palvonnasta merkityksen ”worship”. Pahuus on sellainen
sana, jota käytetään mm. 5Moos.32:6. Nämä ihmiset ylistävät ja palvovat, ja
edustavat sitä, mitä Jumalassa ei ole. Kreikan ”laittomuuden tekijät” antaa
asiasta aivan eri käsityksen.)
24 Sen
tähden jokainen, joka kuulee nämä minun sanani, ja toteuttaa niitä, on viisaan
miehen kaltainen, joka rakensi talonsa kallion päälle.
25 Ja sade
laskeutui, ja tulvat tulivat, ja tuuli puhalsi, ja ne horjuttivat sitä taloa,
eikä se sortunut, sillä sen perustukset oli asetettu kallion päälle.
26 Ja
jokainen, joka kuulee nämä minun sanani, eikä niitä toteuta, on tyhmän miehen
kaltainen, joka rakensi talonsa hiekan päälle.
27 Ja sade
laskeutui, ja tulvat tulivat, ja tuuli puhalsi ja ne horjuttivat sitä taloa, ja
se lankesi, ja sen sortuminen oli suuri.
28 Ja kun
Jeshua oli lopettanut nämä sanat, väkijoukot ihmettelivät hänen opetustaan.
29 Sillä hän
oli opettanut heitä niin kuin se, jolla on valta, eikä niin kuin heidän
kirjanoppineensa, ja fariseukset.
8 luku
1 Mutta kun hän laskeutui vuorelta,
häntä seurasi paljon kansaa.
2 Ja katso, yksi spitalinen tuli,
kumarsi häntä ja sanoi, ”minun herrani, jos sinä tahdot, sinä pystyt
puhdistamaan minut”.
3 Ja Jeshua ojensi kätensä, kosketti
häntä ja sanoi, ”minä tahdon, puhdistu”. Ja siinä hetkessä hän puhdistui spitalistaan.
4 Ja Jeshua sanoi hänelle, ”miksi
näytät itsesi minulle, puhut ihmiselle? Ennemmin, mene, näytä itsesi papille ja
tuo lahja, niin kuin Moshe käski, todistukseksi heille”.
5 Mutta kun Jeshua tuli Kapr -
Nachumiin, sinne saapui yksi sadanpäämies, ja etsi häntä sieltä.
(Sadanpäämies,
kenturion, on latinan lainasana. Aramea jättää tyylikkäästi ulkomaiset termit
kääntämättä, niin, että tekstistä voi nähdä toisen osapuolen
kansallisuudenkin.)
6 Ja sanoi, ”Herrani, minun poikani makaa talossa, ja hän lepää, ja on pahasti sairaana”.
7 Jeshua sanoi hänelle, ”minä
tulen ja parannan hänet”.
8 Tuo sadanpäämies vastasi, ja hän
sanoi, ”herrani, en minä ole sen arvoinen, että sinä kulkisit minun kattoni
alla, vaan sano, ainoastaan sanan kautta, ja minun poikani paranee”.
9 Sillä minä myös olen mies, joka on
käskyvallan alla, ja sotilaat ovat minun käteni alla, ja minä sanon tälle, että
”mene”, ja hän menee, ja toiselle, että ”tule”, ja hän tulee, ja palvelijalle,
että ”tee tämä”, ja hän tekee.
10 Mutta kun Jeshua kuuli, hän hämmästyi
ja sanoi hänen kanssaan tulleille, ”amen, minä
sanon teille, että en ole edes Israelissa löytänyt tällaista uskollisuutta”.
11 Mutta minä
sanon teille, että monet tulevat idästä ja lännestä, ja sulkeutuvat Abrahamin,
Iishakin ja Jakobin kanssa taivasten kuningaskuntaan.
12 Mutta
valtakunnan omat lapset heitetään pimeyteen, ulkopuolelle. Siellä on oleva itku
ja hampaiden kiristely.
13 Ja Jeshua sanoi tuolle
sadanpäämiehelle, ”mene, sinulle on tapahtuva niin kuin sinä
uskot”. Ja sillä hetkellä hänen poikansa parani.
14 Ja Jeshua tuli Shimeonin talolle, ja
näki hänen anoppinsa makaamassa, ja kuume oli vallannut hänet.
15 Ja hän kosketti hänen kättään, ja
kuume jätti hänet, ja hän nousi, ja palveli häntä.
16 Mutta kun oli ilta, hänen eteensä
tuotiin monia riivattuja, ja hän ajoi heidän riivaajansa pois sanan kautta, ja
kaikki nämä, jotka oli tehty sairaiksi, hän paransi.
(Tässä on
todellakin, että heidät oli tekemällä tehty sairaiksi.)
17 Siksi, että täyttyisi se asia, joka
on sanottu profeetta Ishaian kautta, joka sanoi, että ”hän on ottava meidän
kipumme ja kantava meidän sairautemme”.
18 Mutta kun Jeshua näki paljon
väkijoukkoa, jotka ympäröivät häntä, hän käski, että he menisivät rannalle.
19 Ja yksi kirjanoppinut saapui, ja
sanoi hänelle, ”rabbi, minä tulen sinun seurassasi, minne menetkin”.
20 Jeshua sanoi hänelle, ”ketuilla
on kolot, ja taivasten linnuilla pesät, mutta ihmisen pojalla ei ole, mihin
päänsä asettaisi”.
21 Mutta toinen hänen oppilaistaan sanoi
hänelle, ”minun herrani, salli minun ensin mennä hautaamaan isäni”.
22 Mutta Jeshua sanoi hänelle, ”tule
minun perässäni, ja anna kuolleiden haudata kuolleensa”.
23 Ja kun Jeshua tuli veneelle, he
nousivat siihen, oppilaidensa kanssa.
24 Ja katso, merellä oli suuri
maanjäristys, niin että vene alkoi peittyä aalloista, mutta Jeshua nukkui.
25 Ja hänen oppilaansa tulivat
herättämään häntä, ja sanoivat hänelle, ”meidän herramme, pelasta! Me hukumme!”
26 Jeshua sanoi heille, ”miksi
pelkäätte, te uskollisuudessa vähäiset?” Sitten
hän nousi, ja nuhteli tuulta ja merta, ja oli suuri hiljaisuus.
27 Mutta ihmiset ihmettelivät ja
sanoivat, ”kuka tämä on, että tuuli ja meri häntä tottelevat?”
(”
Kirjoitettu on, ettekö pelkää minua, sanoo Herra, ettekö vapise minun edessäni,
joka olen pannut hiekan meren rajaksi, ikuiseksi määräksi, jonka ylitse se ei
pääse; ja vaikka se kuohuu, ei se mitään voi, ja vaikka sen aallot pauhaavat,
eivät ne sen ylitse pääse?" (Jer.5:22).Yhdistääkö Messias itsensä tähän?)
28 Ja kun Jeshua tuli toiselle puolelle,
Gadarian maakuntaan, häntä vastaan tuli kaksi riivattua, jotka olivat tulleet
ruumishuoneelta, erittäin pahoja, niin, ettei ihminen voinut kulkea sillä
tiellä.
(Gadaria ei
ole aramean sana.)
29 Ja he huusivat ja sanoivat, ”mitä
meillä ja sinulla on, Jeshua, Jumalan poika? Oletko tullut tänne kiduttamaan
meitä ennen sitä aikaa?”
30 Mutta siellä oli, heistä kauempana,
monien sikojen lauma, syömässä.
31 Mutta nämä riivaajat pyysivät häneltä
ja sanoivat, ”jos sinä ajat meidät ulos, salli, että menemme tuohon sikojen
laumaan”.
32 Jeshua sanoi heille, ”menkää”. Ja ne lähtivät heti, ja menivät sikoihin sisään, ja koko se lauma meni
suoraan kallion päälle, ja ne putosivat veteen, ja kuolivat siihen veteen.
33 Mutta ne, jotka niitä ruokkivat,
pakenivat ja menivät kaupunkiin, ja ilmoittivat kaikista tapahtuneista asioista
ja näistä riivatuista.
34 Ja koko kaupunki lähti tapaamaan
Jeshuaa, ja kun he näkivät hänet, he pyysivät, että hän poistuisi heidän
alueeltaan.
9 luku
1 Ja hän nousi veneeseen, ja kulki yli,
ja tuli omaan kaupunkiinsa.
2 Ja hänelle tuotiin halvaantunut,
paareissa makaava. Ja Jeshua näki hänen uskollisuutensa, ja sanoi
halvaantuneelle, ”sido sydämeesi, poikani, sinun syntisi
ovat anteeksi annetut”.
3 Mutta eräs kirjanoppineista sanoi
omassa sielussaan, ”tämä pilkkaa Jumalaa”.
4 Mutta Jeshua tiesi heidän ajatuksensa,
ja sanoi heille, ”miksi te suunnittelette pahaa
sydämissänne?”
5 Sillä kumpi
on helpompaa, sanoa, ”sinun syntisi ovat anteeksi annetut”, tai sanoa, ”nouse,
kävele”.
6 Mutta että
te tietäisitte, että ihmisen pojalla on valta maassa antaa synnit anteeksi,
minä sanon tuolle halvaantuneelle, ”nouse, ota paarisi, ja mene kotiisi!”
7 Ja hän nousi, meni kotiinsa.
8 Mutta kun väkijoukot näkivät tämän, he
pelkäsivät ja ylistivät Jumalaa, joka oli antanut tällaisen vallan
ihmislapsille.
9 Ja kun Jeshua kulki sieltä, hän näki
miehen, joka istui veroja keräämässä, jonka nimi oli Matti, ja sanoi
hänelle, ”tule kanssani”, ja hän nousi ja meni hänen kanssaan.
10 Ja kun he aterioivat talossa, tulivat
veronkerääjät ja monet syntiset aterioimaan Jeshuan kanssa, ja hänen
oppilaidensa kanssa.
11 Ja kun fariseukset näkivät tämän, he
sanoivat hänen oppilailleen, ”miksi teidän opettajanne syö syntisten ja
veronkerääjien kanssa?”
12 Mutta kun Jeshua kuuli, hän sanoi
heille, ”eivät terveet tarvitse lääkäriä, vaan nämä, jotka on
tehty sairaiksi”.
13 Menkää,
oppikaa, mitä tämä on, ”armoa minä pyydän, enkä uhria”. Sillä en minä ole
tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.
14 Silloin hänen luokseen tuli
Johannanin oppilaita, ja he sanoivat, ”miksi me ja fariseukset paastoamme
paljon, ja sinun oppilaasi eivät paastoa?”
15 Jeshua sanoi heille, ”kuinka
häähuoneen lapset pystyvät paastoamaan, niin kauan kuin sulhanen on heidän
kanssaan? Mutta ne päivät tulevat, kun sulhanen otetaan heiltä pois, ja silloin
he paastoavat”.
16 Ei kukaan
laita uutta paikkaa vanhan takin päälle, ettei se revi sitä takkia, ja olisi
suurempi repeämä.
17 Eikä uutta
viiniä laiteta vanhoihin leileihin, etteivät leilit halkea ja viini läiky, ja
leilit rikkoudu, vaan uusi viini laitetaan uusiin leileihin, ja molemmat
säästyvät.
18 Mutta kun hän oli puhumassa näitä
heidän kanssaan, tuli yksi hallitusmies, kumarsi häntä ja sanoi, ”minun
tyttäreni on nyt kuollut, mutta tule, aseta kätesi hänen päälleen, ja hän saa
elää”.
(Ruhtinas,
arkhon, on kreikan lainasana, joten kyseessä on joku muu kuin juutalaisten
hallitusmies.)
19 Ja Jeshua nousi, ja hänen oppilaansa,
ja he menivät hänen kanssaan.
20 Ja katso, vaimo, jolta hänen verensä
oli vuotanut kaksitoista vuotta, tuli hänen takaansa, ja kosketti hänen
viittansa kulmaa.
(Kreikkakaan
ei puhu tupsuista, sellainen on kääntäjän tulkinta. Kulmassa ”tupsu” kuitenkin
oli. 4Moos.15:38-39.)
21 Sillä hän sanoi sielussaan, ”jos vain
kosketan hänen vaatettaan, minä paranen”.
22 Mutta Jeshua kääntyi nähdessään
hänet, ja sanoi hänelle, ”tyttäreni, sido sydämeesi; sinun
uskollisuutesi on tehnyt sinut eläväksi”. Ja
tuo vaimo parani siinä hetkessä.
23 Ja Jeshua tuli tuon hallitusmiehen
talolle, ja näki itkijät, ja väkijoukon, joka oli levoton.
24 Ja sanoi heille, ”antakaa
tytön olla, sillä ei hän ole kuollut, vaan nukkuu”. Ja he nauroivat hänelle.
25 Ja kun hän oli poistanut sen
väkijoukon, ja hän yhdisti kätensä hänen ylleen, ja tyttö nousi.
26 Ja tämä sanoma kulki kaiken sen maan
kautta.
27 Ja kun Jeshua kulki sieltä, häntä
seurasi kaksi sokeaa, jotka huusivat ja sanoivat, ”Davidin poika, armahda
meitä!”
28 Ja kun hän oli tullut siihen taloon,
nämä sokeat tulivat hänen lähelleen. Jeshua sanoi heille, ”uskotteko
te, että minä pystyn tekemään tämän?” He
sanoivat hänelle, ”kyllä, meidän herramme”.
29 Silloin hän kosketti heidän silmiään,
ja sanoi, ”niin kuin te uskotte, teille tapahtukoon”.
30 Ja heti heidän silmänsä avautuivat,
ja Jeshua nuhteli heitä ja sanoi, ”katsokaa,
ettei kukaan saa tietää”.
31 Mutta he lähtivät julistamaan
kaikessa siinä maassa.
32 Ja kun Jeshua lähti, hänen luokseen
tuotiin kuuromykkä, jolla oli demoni hänen yllään.
33 Ja se kuuromykkä, josta demoni lähti,
puhui, ja väkijoukko hämmästyi ja he sanoivat, ”tällaista ei ole milloinkaan
nähty Israelissa!”
34 Mutta fariseukset sanoivat,
”päädemonin kautta hän ajaa pois demoneja”.
35 Ja Jeshua matkusteli kaikissa
kaupungeissa ja kylissä, ja opetti heidän kokouspaikoissaan, ja julisti
kuningaskunnan evankeliumia, ja paransi kaikki sairaudet, ja kaikki heikkoudet.
36 Mutta kun Jeshua näki väkijoukot, hän
sääli heitä, sillä he olivat väsyneet ja eksyneet, kuin lampaat, joilla ei ole
paimenta.
37 Ja hän sanoi oppilailleen, ”sato
on suuri, ja työntekijät harvat”.
38 Sen tähden,
pyytäkää sadonkorjuun herralta, että lähettää työntekijöitä sadonkorjuuseensa.
10 luku
1 Ja hän kutsui kaksitoista oppilasta,
ja antoi heille vallan yli saastaisten henkien, että he ajavat niitä pois, ja
parantaa kaikkea heikkoutta ja sairauksia.
2 Mutta heidän, jotka olivat ne
kaksitoista apostolia, nimensä olivat; ensimmäisenä Shimeon, jota kutsutaan
”Keefa”, ja Andreos, hänen veljensä, ja Jakob, Zebadin poika ja hänen veljensä
Johannan.
3 Ja Filippos ja Bar - Tolmai, ja Thoma
ja Matti, veronkerääjä. Ja Jakob, Halfin poika, ja Levi, jota kutsuttiin ”Thadi”.
4 Ja Shimeon, Kenania, ja Jehuda
Skariota, hän, joka sai hänet ansaan.
(Kenan on
rakentaja, tarkalleen pystyttäjä. Shimeonin ammatti. ”Herra rakentaa”? Skariot
merkitystä ei tiedetä. Skar on ainakin veren vuodattamista. ” Ansaan saaminen”
on tarkemmin sanottuna ”verkkoon kietomista”. Se lausutaan ashlam, mutta voi
olla myös islam.)
5 Nämä kaksitoista Jeshua lähetti ja
käski heitä ja sanoi, ”älkää vaeltako tekopyhien tietä, älkääkä
menkö Samarian kaupunkeihin”.
6 Mutta
menkää te erityisesti niiden eksyneiden lampaiden luokse, jotka ovat Israelin
huoneesta.
7 Ja kun te
menette, julistakaa, ja sanokaa, että taivasten kuningaskunta on tullut
lähelle.
8 Parantakaa
sairaat ja puhdistakaa spitaliset, ja ajakaa pois demonit. Ilmaiseksi te olette
saaneet, ilmaiseksi antakaa.
9 Älkää
varatko kultaa eikä hopeaa, eikä kuparia laukkuihinne.
10 Eikä tielle
kukkaroa, eikä kahta takkia, eikä kenkiä, eikä sauvaa, sillä työntekijä on
palkkansa arvoinen.
11 Mutta mihin
kaupunkiin tai kylään te saavutte, kysykää, kuka siellä on arvollinen, ja
pysykää siellä, kunnes lähdette.
12 Ja kun te
astutte sisään taloon, lähettäkää rauhaa siihen taloon.
13 Ja jos se
talo on arvollinen, teidän rauhanne on tuleva sen ylle, ja jos se ei ole
arvollinen, teidän rauhanne on palaava teille.
14 Mutta joka
ei ota teitä vastaan, eikä kuuntele sanojanne, lähtiessänne siitä talosta tai
kylästä, ravistelkaa sen hiekatkin jaloistanne.
15 Ja amen,
minä sanon teille, että Sedom’n ja Ammorran maiden on oleva
helpompaa tuomion päivänä, kuin sen kaupungin.
16 Katso, minä
lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Sen tähden, olkaa ovelia kuin
käärmeet, ja viattomia, kuin kyyhkyset.
17 Mutta
varokaa ihmislapsia, sillä he vievät teitä tuomittaviksi, ja teitä ruoskitaan
heidän kokouspaikoissaan.
18 Ja teitä
viedään kuninkaiden ja hallitusmiesten eteen, minun tähteni, todistukseksi
heille ja muille kansakunnille.
19 Mutta kun
teidät pidätetään, älkää huolestuko, kuinka tai mitä puhuisitte, sillä teille
annetaan siinä hetkessä, mitä tulee puhua.
20 Sillä ette
te puhu, vaan teidän isänne henki puhuu teidän kauttanne.
21 Vaan veli
on johdattava veljensä kuolemalle, ja isä poikansa, ja lapset nousevat
vanhempiaan vastaan ja tappavat heidät.
22 Ja te
olette kaikkien ihmisten vihattavia, minun nimeni tähden. Mutta joka kestää
loppuun saakka, hän saa elää.
23 Kun teitä
vainotaan tässä kaupungissa, paetkaa toiseen, sillä amen, minä sanon teille,
että ette pääse loppuun näitä kaikkia Israelin huoneen kaupunkeja, ennen kuin
ihmisen poika tulee.
24 Oppilas ei
ole suurempi kuin opettajansa, eikä palvelija herrastaan.
25 Oppilaalle
riittää, että hän on oleva kuin opettajansa, ja palvelijalle kuin herransa. Jos
huoneen herraa on kutsuttu yhdeksi Baal - Zebubiksi, kuinka paljon sitten hänen
huoneensa lapsia?
26 Sen tähden,
älkää pelätkö heitä, sillä ei ole mitään peitettyä, ettei se paljastuisi, eikä
salattua, ettei tulisi tunnetuksi.
27 Ne asiat,
mitä minä sanon teille pimeydessä, te sanokaa valossa, ja mitä korvillanne
kuulette, julistakaa sitä katoilta.
28 Älkääkä
pelätkö näitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät sielua pysty tappamaan.
Mutta pelätkää ennemmin häntä, joka pystyy sielun ja ruumiin tuhoamaan
Gehennassa.
29 Eikö kahta
varpusta myydä pennillä? Ja yksikään niistä ei putoa maan päälle ilman teidän
isäänne.
30 Mutta myös
teidän päänne hiukset ovat kaikki lasketut.
31 Älkää sen
tähden pelätkö, te olette paljon varpusia suuremmat.
32 Sen tähden
jokainen, joka tunnustaa minut ihmislasten edessä, myös minä tunnustan hänet
minun isäni edessä, joka on taivaissa
(Jeesuksen
”tunnustan” ei ole tässä futuuri, vaan preesens. Kreikassa on futuuri. ”Hänet”
voi olla kumpi sukupuoli tahansa.)
33 Mutta joka
kieltää minut ihmislasten edessä, hänet myös minä kiellän minun isäni edessä,
joka on taivaissa.
34 Älkää
ajatelko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maahan. En tullut tuomaan
rauhaa, vaan miekkaa.
35 Sillä minä
olen tullut jakamaan; mies isäänsä vastaan, ja tytär äitiään vastaan, ja
morsian anoppiaan vastaan.
36 Ja ihmisen
vastustajat ovat hänen oman talonsa lapsia.
37 Kuka
rakastaa isää tai äitiä enemmän kuin minua, ei ole minulle arvollinen, ja kuka
rakastaa poikaa tai tytärtä enemmän kuin minua, ei ole minulle arvollinen.
38 Ja jokainen,
joka ei ota ristiään ja tule minun perässäni, ei ole minulle arvollinen.
39 Joka
löytää sielunsa, menettää sen, ja kuka menettää sielunsa minun tähteni, on sen
löytävä.
40 Joka ottaa
teidät vastaan, ottaa minut vastaan, ja joka ottaa vastaan minut, ottaa vastaan
hänet, joka on minut lähettänyt.
41 Kuka ottaa
vastaan profeetan, profeetan nimessä, saa profeetan palkan, ja kuka ottaa
vastaan vanhurskaan, vanhurskaan nimessä, saa vanhurskaan palkan.
42 Ja
jokainen, joka antaa yhdelle näistä vähäisistä edes maljan kylmää vettä,
oppilaan nimessä, amen, minä sanon teille, ettei hän ole menettävä palkkaansa.
11 luku
1 Ja kun Jeshua oli lopettanut niiden
kahdentoista oppilaansa käskemisen, hän lähti sieltä opettamaan ja julistamaan
heidän kaupungeissaan.
2 Mutta kun Johannan oli vankilassa
kuullut Messiaan teoista, hän lähetti oman kätensä kautta oppilaitaan.
3 Ja sanoi hänelle, ”oletko sinä ’hän,
joka tulee’, tai odotammeko jotain toista?”
4 Jeshua vastasi heille ja sanoi, ”menkää,
kertokaa Johannanille nämä, mitä kuulette ja näette”.
5 Sokeat
näkevät ja rammat kävelevät, ja spitaliset puhdistuvat ja kuurot kuulevat, ja
kuolleet nousevat ja köyhät saavat toivoa.
6 Hänen
siunauksensa sellaiselle, joka ei minun kauttani kompastu!
7 Mutta kun he olivat menneet, Jeshua
alkoi puhumaan väkijoukolle Johannanista, ”mitä te
lähditte erämaahan katsomaan? Kaislaako, jota tuuli heiluttaa?”
8 Jos ette,
mitä sitten? Lähdittekö katsomaan pehmeään viittaan pukeutuvaa miestä? Katso,
nämä, jotka pehmeisiin pukeutuvat, ovat kuninkaan talossa.
9 Jos ette,
mitä sitten? Lähdittekö katsomaan profeettaa? Aivan, minä sanon teille, ja
enemmänkin kuin profeettaa!
10 Sillä tämä
on hän, josta on kirjoitettu, että ”katso, minä lähetän minun
sanansaattajani olemaan sinun edessäsi, valmistamaan eteesi tien”.
11 Amen, minä
sanon teille, että naisesta syntyneissä ei ole Johannan kastajasta suurempaa,
mutta vähäinenkin taivasten kuningaskunnassa on häntä suurempi.
12 Mutta
Johannan kastajan päivistä, ja siihen hetkeen saakka, taivasten valtakuntaa
johdatetaan voimalla, ja väkivaltaiset varastavat sitä itselleen.
(Roth on
laittanut omaan käännökseensä tähän maininnan, että ”varastavat” sitä
keksimällä ja kaupittelemalla väärää ”valtakuntaa”.)
13 Sillä
kaikki profeetat ja laki profetoivat Johannan’iin saakka.
14 Ja jos te
tahdotte; hyväksykää, että hän on se Elia, joka oli tuleva.
15 Jolla on
kuulevat korvat, kuulkoon.
16 Mutta mihin
vertaan tätä sukupolvea? Se on kuin pojat, jotka istuvat kaduilla ja huutelevat
kavereilleen.
17 Ja
sanoivat, ”me lauloimme teille, ettekä tanssineet, ja huusimme teille, ettekä
olleet surullisia!”
18 Sillä
Johannan tuli, joka ei syönyt eikä juonut, ja he sanoivat, ”hänessä on demoni”.
19 Ihmisen
poika tuli, hän syö ja juo, ja he sanovat, ”katso, mikä mies, syömäri ja viinin
juomari, ja veronkerääjien ja syntisten ystävä!” – Ja viisaus tulee
vanhurskaaksi teoistaan.
20 Silloin Jeshua alkoi nuhtelemaan
niitä kaupunkeja, joissa monet hänen voimatekonsa olivat tapahtuneet, eivätkä
ne kääntyneet.
21 Tsaida! Jos
Tsur’ssa ja Tsidon’ssa olisivat nämä voimat olleet, jotka teissä olivat, he
varmasti olisivat kääntyneet, säkkipuvussa ja tuhkassa!”
(Korazin,
merkitys epävarma. Beit - Tsaida, ”pelitalo”, metsästysmaja tai vastaava. Tsur
on meidän raamatussamme Tyyro. Olen käynyt läpi kaikki British Museum’in
kokoelmissa olevat egyptiläiset hieroglyfit ja muut kirjoitukset, niissä Siidon
on eniten käsitelty kaupunki Israelin alueelta. Lähes kaikki kaupungit, jotka
mainitaan Joosuan ja Tuomarien kirjassa, mainitaan myös Egyptin teksteissä.
Yksi savitaulu jopa kertoo, että Siidon oli tuhoutumaisillaan sisäiseen
korruptioon ja valtataisteluun.)
22 Kuitenkin
minä sanon teille, että Tsurille ja Tsidonille on oleva helpompaa tuomion
päivänä kuin teille.
23 Ja sinä
Kapr -Nahum, jota taivaisiin saakka korotettiin; tuonelaan saakka te
laskeudutte! Jos nämä voimat, jotka sinussa olivat, olisivat olleet Sodomassa,
se olisi pystyssä tänäkin päivänä.
24 Kuitenkin
minä sanon sinulle, että Sodoman maan on tuomion päivänä oleva helpompaa, kuin
sinun.
25 Siihen aikaan Jeshua vastasi ja
sanoi, ”minä kiitän sinua, isäni, taivaiden ja maan herra,
että olet salannut nämä viisailta ja älykkäiltä, ja olet paljastanut näitä
pikkulapsille”.
26 Niin,
isäni, näin oli sinun tahtosi, sinun edessäsi.
27 Minun isäni
on antanut kaiken minulle, eikä kukaan tunne poikaa, ainoastaan isä yksin, eikä
myös isää tunne kukaan ihminen, ainoastaan poika, ja se, jolla poika tahtoo
tämän paljastaa.
28 Tulkaa
minun luokseni, te kaikki, jotka raadatte ja joita pakotetaan kantamaan
taakkoja, ja minä annan teille levon.
29 Ottakaa
minun ikeeni päällenne, ja oppikaa minusta, sillä minä olen sydämessäni nöyrä
ja levollinen, ja te löydätte levon sieluillenne.
30 Sillä minun
ikeeni on sopiva, ja minun kuormani on kevyt.
Aramean käännös löytyy täältä http://www.apokryfikirjat.com/matthew.pdf
Uuden
Testamentin käännösvertailut aramea ja KR38 https://ut-vertailut.blogspot.com/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti