Toinen kirje korintolaisille luvut 7-13
7 luku
1 Sen tähden, koska meillä on nämä
lupaukset, rakkaani, puhdistakaamme sielumme kaikesta lihan ja hengen
epäpuhtaudesta, ja palvelkaamme sitä pyhyyttä, Jumalan kunnioituksessa.
2 Kestäkää, veljet. Emme me ole tehneet
kenellekään vääryyttä, emme ketään turmelleet, emme ketään vahingoittaneet.
3 En minä sano tätä syyllistääkseni
teitä. Sillä minä olen edellä sanonut, että te olette meidän sydämissämme, kuin
yhtenä kuollaksemme ja elääksemme.
4 Minulla on teitä kohtaan monenlainen
uskallus, ja minulla on teissä paljon kunniaa, ja minä olen täynnä lohdutusta,
ja minussa on paljon enentynyt se ilo kaikissa niissä ahdistuksissani.
5 Sillä silloinkin, kun me tulimme
Makedoniaan, meidän ruumiillamme ei ollut yhtäkään lepohetkeä, vaan me olimme
joka asiassa ulkopuolelta ahdistetut, ja pelko sisäisesti.
6 Vaan Jumala, hän, joka lohduttaa
nöyriä, lohdutti meitä Titus’n tulemuksen kautta.
7 Eikä yksin hänen tulemuksensa kautta,
vaan myös sen levon kautta, jolla häntä oli teidän kauttanne rauhoitettu. Sillä
hän toi meille toivoa teidän rakkaudestanne meitä kohtaan, ja teidän
murheestanne, ja teidän intohimostanne, joka teillä on meidän tähtemme, ja kun
minä olin kuullut, minulla on ollut monenlaista iloa.
8 Vaikka minä sain teitä suremaan sen
kirjeen kautta, ei sieluni ollut pahoillaan, vaikka minä olin pahoillani, sillä
minä näen, että se kirje, vaikka se hetken teitä suretti,
9 vaan se on saanut minulle aikaan
monenlaista iloa, ei siksi, että minä teitä murehdutin, vaan koska se sureminen
toi teidät kääntymykseen. Sillä te murehditte Jumalan kautta, siten, ettei
teiltä mitään puuttuisi meistä.
10 Sillä se suru, joka on Jumalan
tähden, aiheuttaa sielun katumusta, joka ei palauta takaisin, ja kääntää
elämälle. Mutta maailman murhe aiheuttaa kuoleman.
11 Sillä katso, tämä, että te olitte
ahdistetut Jumalan tähden, kuinka paljon se onkaan saanut teissä aikaan
ahkeruutta ja puolustusta, ja vihaa ja pelkoa, ja rakkautta ja intohimoa, ja
kostamista, ja joka asiassa te osoititte sielujenne olevan puhtaita siinä
tahdossa.
12 Mutta tämän minä olin kirjoittanut
teille; ei sen tyhmyyden tähden, ei senkään tähden, joka tyhmyyttä teki, vaan
siksi että se teidän ahkeruutenne meidän tähtemme tunnettaisiin Jumalan edessä.
13 Tämän tähden me olemme lohdutetut, ja
me runsaasti iloitsemme sen meidän lohdutuksemme kanssa Titus’n ilossa, joka
sai henkensä levolliseksi teidän kaikkien kanssa.
14 Että minä en mitään hävennyt, mitä
kerskailin hänelle teistä, vaan kun puhuimme kaikkea totuuden asiaa teidän
kanssanne, niin myös kerskailumme Titusta kohtaan havaittiin totuudeksi.
15 Hänen armonsakin on paljon runsaampi
teitä kohtaan, kun hän muistaa sen teidän kaikkien kuuliaisuuden, että te
vastaanotitte hänet pelossa ja vavistuksessa.
16 Minä iloitsen, että minä joka asiassa
luotan teihin!
8 luku
1 Mutta me teemme teille tunnetuksi,
veljet, sen Jumalan siunauksen, joka on annettu Makedonian seurakunnan kautta.
2 Että se monien kärsimysten koetusten
runsaus on ollut heille iloksi, ja se heidän köyhyytensä syvyys on lisääntynyt
heidän oikeamielisyytensä rikkaudessa.
3 Sillä minä todistan, että heidän
voimansa mukaan, ja enemmänkin kuin heidän voimansa, heidän sielujensa
tahdosta,
4 he pyysivät meitä, monien esirukousten
kautta, että ottaisivat osaa siihen pyhien palvelutyön siunaukseen.
5 Eikä niin kuin me olimme toivoneet,
vaan ensin he luovuttivat sielunsa meidän Herrallemme, ja myös meille, Jumalan
tahdossa.
6 Että me pyytäisimme Titusta, että niin
kuin aloitti, sillä tavalla myös teidän kauttanne saattaisi loppuun tämän
siunauksen.
7 Vaan samoin, kuin te olette joka
asiassa rikastuneet; uskollisuudessa ja sanassa, ja siinä tuntemisessa, ja
ahkeroitte kaikessa, ja rakkaudessanne, joka teillä on meitä kohtaan; siten
tässäkin siunauksessa rikastuisitte.
8 En minä teitä käskemällä käske, vaan
teidän työtovereidenne ahkeruuden kautta minä koettelen teidän rakkautenne
totuutta.
9 Sillä te tunnette meidän Herramme
Jeshuan, Messiaan, siunauksen, joka teidän tähtenne köyhtyi ollessaan rikas,
että te hänen köyhyytensä kautta rikastuisitte.
10 Mutta minä neuvomalla neuvon teille
tätä, joka teitä auttaa, koska viime vuodesta lähtien te ette alkaneet
ainoastaan tahtomaan, vaan myös tekemään.
11 Mutta nyt, saattakaa loppuun, tekojen
kautta, se, mitä tahdoitte, että samoin kuin teillä on intoa tahtomaan, siten
teoissa saattaisitte sen loppuun siitä, mitä teillä on.
12 Sillä jos jollain on tahtoa, hän on
vastaanotettava sen mukaan, mitä hänellä on, ei sen mukaan mitä hänellä ei ole.
13 Sillä ei se ole, että toisilla olisi
helppoa, ja teillä ahdistusta.
14 Vaan olkaa yhteistyössä tässä teidän
rikkautenne ajassa, että se teidän omanne olisi näiden puutteita varten, että
myös heidän runsautensa, joka näillä on, olisi teidän puutteeksenne; että
teidän omanne olisi yhteistä.
15 Niin kuin kirjoitettu on, että ”joka
paljosta luopui, hänelle ei enennetty, ja hän, joka vähästä luopui, häntä ei
riistetty”.
16 Mutta kiitos Jumalalle, joka antoi
tämän huolenaiheen teidän puolestanne Tituksen sydämeen!
17 Sillä hän otti vastaan meidän
pyyntömme. ja koska hänellä oli kova huoli, hän on omasta tahdostaan lähtevä
teidän keskuuteenne.
18 Mutta me lähetimme hänen kanssa
veljemme, sellaisen, jonka kunnia on evankeliumissa, niissä kaikissa
seurakunnissa.
19 Sillä tavalla, että hänet on myös
valitsemalla valittu seurakunnista, että lähtisi meidän kanssamme, tämän
palvelutyön siunauksessa, joka on Jumalan omaksi kunniaksi ja meidän
rohkaisemiseksemme.
20 Mutta me vältämme tätä, ettei kukaan
laittaisi meidän kauttamme virhettä tähän suuruuteen, joka on meidän
palvelutyöstämme.
21 Sillä me olemme huolellisia siinä,
mikä on kaunista, ei ainoastaan Jumalan edessä, vaan myös ihmislasten edessä.
22 Mutta me lähetimme hänen kanssaan
myös sellaisen veljemme, joka on koeteltu, koko ajan
monenlaisessa innossa, mutta nyt hänellä
on runsaasti intoa siinä luottamuksen paljoudessa, joka on teidän yllänne.
23 Sen tähden, jos Tituksesta kysytään;
hän on minun oma työtoverini, ja teille auttaja, ja jos muista veljistä, he
ovat Messiaan kunnian, seurakuntien apostoleja.
24 Osoittakaa siis rakkautenne ja
kunniamme, joka teissä on, heidän kauttaan, kaikkien seurakuntien läsnäolossa.
9 luku
1 Mutta siitä pyhien palvelutyöstä; minä
teen liikaa, jos siitäkin teille kirjoitan.
2 Sillä minä tiedän sen teidän
ajatustenne selkeyden, ja tämän tähden minä olen teistä kerskaillut
makedonialaisille, että Akaia on ollut valmiina viime vuodesta, ja se teidän
intohimonne yllyttää monia.
3 Mutta minä olen lähettänyt veljet,
ettei se kunniamme tulisi turhaksi, josta me kerskailimme; tästä tahdosta, niin
kuin minä olen sanonut, että te olisitte valmiit.
4 Etteivät makedonialaiset tulisi
kanssani, ja löytäisi teidät, kun ette olekaan valmiit, ja me häpeäisimme, -
etten minä sanoisi, että te häpeätte -, sitä kunniaa, josta me kerskailimme.
5 Tämän tähden olin huolissani kysyä
näiltä veljiltäni, jotka tulevat minun edelläni teidän luoksenne, ja tulisi
valmiiksi se siunaus, joka edeltä on tehty teille tiettäväksi, että sitä
valmistatte sillä tavalla, että se on siunauksen mukaan, eikä ole ahneuden
mukaan.
6 Mutta tämä, joka säästäen kylvää, myös
säästäen niittää, ja joka siunauksessa kylvää, on siunauksessa niittävä.
(Myös
kreikassa on siunaus, mutta suomalaiset menevät KJV mukaan.)
7 Jokainen sen mukaan, mitä ajattelee, ei heikkouden mukaan tai pakon mukaan, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.
(Tämän
rakastamisen voi kääntää myös ”armahtaa” tai ”on ystävänä”. Kaikki merkitykset
sanassa.)
8 Mutta se kaikki valmistuu Jumalan käsien kautta. Kiittäkää, että teissä enentyisi koko ajan kaikki asiat, että teille riittää se, mitä teillä on, ja enentyisitte kaikessa hyvässä työssä.
9 Niin kuin kirjoitettu on, että ”hän
jakoi, ja antoi köyhille, ja hänen vanhurskautensa pysyy ikuisesti”.
10 Mutta hän, joka antaa siemenen
kylväjälle, ja leivän syötäväksi, hän antakoon, ja lisätköön teidän siemenenne,
ja suurentakoon niitä teidän vanhurskautenne hedelmiä.
11 Että te joka asiassa rikastuisitte;
kaikessa oikeamielisyydessä, että se Jumalan kiittäminen on täydellinen meidän
kauttamme.
12 Koska tämä pyhien palveleminen ei
ainoastaan täytä pyhien puutteita, vaan myös enenee niiden monien Jumalan
kiitosten kautta.
(Mielenkiintoinen
yksityiskohta; tässä pulchana on papillista palvelemista, mutta 1Kor.3:9 se on
muissa kuin arameassa ”viljelysmaa”, vaikka on sama sana kyseessä. Viljelysmaa
on feminiini; xxxxx.)
13 Sillä tämän palvelutyön koetuksen tähden me annamme kunnian Jumalalle, että te olette tulleet Messiaan evankeliumin kiitokselle alamaisiksi, ja tulleet työyhteyteen teidän oikeamielisyytenne kautta heidän kanssaan, ja kaikkien kanssa.
14 Ja he kantavat teidän puolestanne
rukousta, paljossa rakkaudessa, sen Jumalan siunauksen paljouden tähden, joka
on teidän yllänne.
15 Mutta kiittäkää Jumalaa niistä hänen
sanomattomista lahjoistaan!
10 luku
1 Mutta minä, Paulos, pyydän teitä,
Messiaan levollisuuden ja nöyryyden kautta, joka kasvotusten olen teidän
luonanne nöyrä, vaan kun olen poissa, olen luottavainen teistä,
2 Mutta minä pyydän teitä, ettei, kun
olen tullut, minun olisi pakko olla siinä rohkeudessa, jota minä oletan minulla
olevan. Minä ajattelen niitä ihmisiä, jotka lukevat meidät lihan mukaan
vaeltaviksi.
3 Sillä vaikka me lihassa vaellamme,
emme me lihassa palvele.
4 Sillä ne meidän palvelemisemme aseet
eivät ole lihan, vaan Jumalan voiman, ja sen kautta me hajotamme kapinoivat
linnakkeet.
5 Ja me kaadamme järkeilyt ja kaiken
sellaisen korkeuden, joka on korotettu Jumalan tuntemista vastaan, ja me
vangitsemme kaikki ajatukset Messiaan kuuliaisuudelle.
6 Ja me olemme valmiit toimittamaan
oikeutta niille, jotka eivät ole kuuliaisia, kun se teidän kuuliaisuutenne on
täyttynyt.
7 Katseletteko te ulkomuodon kautta? Jos
joku luottaa sieluunsa, että hän on Messiaan, tuntekoon sielustaan, että niin
kuin hän on Messiaan; sillä tavalla mekin.
8 Minä en häpeä, koska hän antoi sen
meille teidän omaksi rakentamiseksenne, eikä teidän tuhoksenne.
9 Mutta minä peräännyn, ettei
oletettaisi, että minä ikään kuin pelottamalla pelottaisin teitä kirjeessäni.
10 Koska on joitakin, jotka sanovat,
että ”kirjeet ovat painoarvoiset ja väkevät, mutta tulemuksensa olemus heikkoa,
ja puheensa arvoton”.
11 Vaan tämä ajatelkoon, joka siten
sanoo, että samalla tavalla me olemme kirjeemme sanassa ollessamme kaukana,
kuin tekojen kautta lähestyessämme.
12 Sillä me emme pidä arvossa, että
meidän sielumme luettaisiin tai verrattaisiin näihin, jotka kunnioittavat
heidän sielujaan, vaan koska heissä tällaisia on, he ovat verrattavissa
ymmärtämättömiin.
13 Mutta emme me kerskaile yli
määrämittamme, vaan sen syvyyden mitan kautta, jolla Jumala jakoi meille,
saapuakseen teidänkin luoksenne saakka.
14 Sillä ei se ole, kuin että
saavuttuamme luoksenne me suurentelemme itseämme, sillä me saavumme teidän
luoksenne saakka Messiaan toivon sanomassa.
15 Emmekä me kerskaile mittamme
ulkopuolelle toisten vaivannäöstä, vaan meillä on se toivo, että kun se teidän
uskollisuutenne on kasvanut, teidän kauttanne se meidän mittamme ikään kuin
suurentuisi ja enentyisi.
16 Myös teidän tuolle puolelle
evankelioidaksemme; emme toisten mitan kautta valmistetuista kerskaillaksemme,
17 Mutta hän, joka kerskailee,
kerskailkoon Herrassa.
18 Sillä ei se ole hyväksytty, joka omaa
sieluaan ylistää, vaan hän, jota Herra ylistää.
11 luku
1 Mutta kunpa sietäisitte vähän minua,
että puhun hyödyttömästi, vaan tehän siedättekin siinä minua.
2 Sillä minä kiivailen teidän kauttanne
sillä Jumalan intohimolla, sillä minä olen kihlannut teidät yhdelle miehelle;
puhdas neitsyt, joka on Messiaan lähellä.
3 Mutta minä pelkään, ettei, niin kuin
käärme eksytti Chava’n oveluudessaan, sillä tavalla teidän ajatuksenne
turmeltuisivat siitä oikeamielisyydestä, joka on Messiaan luona.
4 Sillä jos on, että teidän luoksenne
tulee toinen, Jeshuaa teille julistamaan, sellaista, jota me
emme julistaneet, tai saatte toisen hengen, sellaisen, jota ette ole
saaneet, tai sellaista toista evankeliumia, jota te ette ole vastaanottaneet,
kauniisti te siitä varmoja olisitte.
5 Sillä minä ajattelen, että missään en
ole vähäisempi niistä apostoleista, jotka hyvin enentyvät.
6 Sillä vaikka minä olen tylsä
puheessani, en kuitenkaan tiedossani, vaan joka asiassa se on teidän luonanne
paljastettua.
7 Tai olenko minä loukkaamalla
loukannut, nöyryyttämällä sieluni, että teidät korotettaisiin, ja
ilmaiseksi julistanut teille Jumalan toivon sanomaa?
8 Ja niitä toisia seurakuntia, olenko
ryöstänyt, ja ottanut teidän omaanne palvelutyön kuluihin?
9 Ja tultuani teidän joukkoonne, ja
minulla oli tarve, en minä raskauttanut teistä ketään, sillä minun puutteeni
täyttivät ne veljet, jotka tulivat Makedoniasta, ja joka asiassa minä olen
sieluni varjellut, ja olen varjeleva, etten teitä taakoita.
10 Se Messiaan totuus on minussa, että
tämä kerskaus ei tulisi minun kauttani turhaksi Akaian maakunnassa.
11 Mitä varten? Siksikö, etten minä
rakasta teitä? Sen Jumala tietää.
12 Vaan tämän, mitä teen, minä myös aion
tehdä, että katkaisen sen vastustuksen, niiden, jotka etsivät aihetta, että sen
kautta, josta he kerskailevat, heidät havaittaisiin, niin kuin meidätkin.
13 Sillä he ovat valheapostoleja, ja
petolliset työntekijät, ja ovat tehneet sielunsa Messiaan apostolien
kaltaiseksi.
14 Eikä ole ihmettelemistä tässä, sillä
jos hän, joka on satana, jäljittelee valkeuden enkeliä,
15 ei ole suurta, jos nämä hänen
palvelijansakin jäljittelevät vanhurskauden palvelijoita. Heidän loppunsa on
oleva heidän tekojensa mukaan.
16 Mutta vielä minä sanon; älköön kukaan
pitäkö minua kuin tyhmänä, ja jos ei, vaikka kuin tyhmänä ottakaa minut
vastaan, että minäkin vähän kerskailen.
17 Se, mitä nyt puhun, ei ole meidän
Herrassamme, vaan minä puhun kuin typeryydessä, tässä kerskauksen paikassa;
18 Koska monet kerskailevat lihassa,
kerskailen minä myös.
19 Sillä näille mielettömille te olette
kuuliaisia, kun te olette viisaat,
20 Ja teitä tuomitsevat ne, ketkä
tekevät teitä alamaisiksi, ja ketkä syövät teitä, ja ketkä vievät teiltä, ja
ketkä ovat korotettuja teidän yläpuolellenne, ja ketkä lyövät teitä kasvoille.
21 Niin kuin häpeässä minä sanon, minä
sanon niin kuin meidän voimattomuutemme olisi mielettömyydestä, että joka
asiassa, mitä joku uskaltaa, myös minä uskallan;
22 Jos he ovat hebrealaisia, minä myös,
jos israelilaisia, minä myös, jos he ovat Abrahamin siementä, minä myös!
23 Jos he ovat Messiaan palvelijat;
mielettömyydessä minä sanon, että minä olen heitä enemmän, minä olen
heistä enemmän nähnyt vaivaa, heistä enemmän haavoilla, heistä enemmän
kahleissa, heistä enemmän kuolemassa, monia kertoja.
24 Juutalaisilta olen viisi kertaa
ruoskittu ne neljäkymmentä – yhtä vaille,
25 Kolme kertaa keppien kautta
pahoinpidelty, sen yhden kerran kivitetty, kolme kertaa olen ollut
haaksirikkoutunut; päivät ja yöt ollut merellä ilman laivaa.
26 Tiellä monenlaisissa vaaroissa,
virtojen vaaroissa, rosvojen vaaroissa, vaarassa sukuni taholta, vaarassa
muista kansakunnista, minä olen ollut vaarassa kaupungeissa, minä olen ollut
vaarassa erämaassa, vaarassa merellä, vaarassa valheveljien taholta.
27 Raatamisessa ja vaivannäössä,
paljossa valvomisessa, nälässä ja janossa, monissa paastoissa, kylmässä ja
alastomuudessa.
28 Paitsi niitä runsaasti, ja
kokoontumisia joka päivä minua vastaan, ja se huoleni, joka minulla on kaikkien
seurakuntien puolesta.
29 Kuka on heikko, enkä minä ole heikko?
Kuka on kompastunut, enkä minä ole tulessa?
30 Jos täytyy kerskailla, kerskailen
heikkouksissani.
31 Jumala tietää, meidän Herramme
Jeshuan, Messiaan isä, siunattu iankaikkisesti, etten minä valehtele.
32 Damaskossa kuningas Aretos’n suuri
joukko vartioi sitä damaskolaisten kaupunkia, ottaakseen minut kiinni,
33 Ja minut laskettiin ikkunasta
muurilta alas, korissa, ja minä pakenin hänen käsistään.
12 luku
1 Täytyy nyt kerskailla, vaan ei se
hyödytä, sillä minä tulen nyt meidän Herramme näkyihin ja ilmestyksiin.
2 Tunsin miehen, Messiaassa, neljätoista
vuotta aikaisemmin, mutta oliko hän ruumiissa vai ilman ruumista, en tiedä, Jumala
tietää – hän, tämä oli temmattu siihen taivaaseen saakka, joka on se kolmas.
3 Ja minä tunnen hänet, tämän ihmisen,
mutta oliko hän ruumiissa vai ilman ruumista, minä en tiedä, Jumala, hän
tietää;
4 joka oli temmattu siihen paratiisiin,
ja hän kuuli puheet, joita ei puhuta, ne, joita ihmiselle ei ole luvallista
puhua.
5 Tästä minä kerskailen, mutta
sielustani en kerskaile, paitsi heikkouksien kautta.
6 Sillä jos minä tahdon, että
kerskailen, en minä ole hullu, sillä totuuden minä sanon. Mutta minä hillitsen
itseni, ettei kukaan ajattelisi minusta enempää kuin mitä minusta näkee ja mitä
minusta kuulee.
7 Ja etten niiden ilmestysten
runsaudessa ole korotettu, minulle annettiin piikki lihaani, satanan enkeli
vaivaamaan minua, etten ole korotettu.
8 Ja tästä minä olen kolme kertaa
pyytänyt minun Herraltani, että poistaisi sen minusta.
9 Ja hän sanoi minulle, ”sinulle riittää
minun siunaukseni, sillä minun voimani on täydellistetty heikkoudessa”.
Sen tähden minä iloisesti kerskailen heikkouksissani, sillä Messiaan voima
suojaa minua.
10 Tämän tähden minä haluan heikkouksia,
häpeää, kärsimyksiä, vainoja, vankeutta, Messiaan puolesta. Sillä aina, kun
minä olen heikko, silloin olen voimallinen.
11 Katso, olen ollut mieletön
kerskauksessani, sillä te ahdistitte minua. Sillä tehän olette velvolliset,
että todistaisitte minusta, koska en missään ole vähäisempi niistä
apostoleista, jotka ovat todella ravitsevia, ja vaikka en mitään ollutkaan,
12 Olen tehnyt sen apostolien merkin
teidän keskuudessanne, kaikessa kestävänä, ja voimatekojen kautta, ja
ihmetekojen kautta, ja voimien kautta.
13 Sillä missä te olette vähäisemmät
toisista seurakunnista, paitsi tässä, että minä en teitä taakoittanut? Antakaa
minulle tämä tyhmyys anteeksi.
14 Katso, tämän kolmannen kerran minä
olen valmis, että minä tulen teidän luoksenne, enkä taakoita teitä, koska minä
en pyydä teidän omaanne, vaan teille, sillä eivät lapset ole velvollisia
antamaan aarretta vanhemmille, vaan vanhemmat lapsille.
15 Mutta minä aion maksaa ne kulut
iloisesti, ja myös minun olemukseni minä aion antaa teidän
sielujenne puolesta. Vaikka minä enemmän teitä rakastan, te rakastatte
minua vähemmän.
16 Ja ehkäpä minä en taakoittanut teitä,
vaan olin kuin kiero mies, petollisesti ryöstin teitä?
17 Onko jonkun toisen kautta, jonka minä
olen teidän luoksenne lähettänyt, teiltä ahnehdittu?
18 Titusta minä olen pyytänyt ja
lähettänyt hänen kanssaan veljiä. Himoitsiko Titus teiltä jotain? Emmekö me
yhdessä hengessä vaella, ja niissä askeleissa?
19 Taasko te luulette, että me
puolustaudumme teille? Me puhumme Jumalan edessä, Messiaassa, ja
ne kaikki, rakkaani, ovat teidän oman rakentumisenne tähden.
20 Sillä minä pelkään, että kun tulen
teidän luoksenne, en löydä teitä niin kuin minä tahdon, ja löydän teistä
sellaistakin, mitä tekään ette tahdo; erimielisyys ja kateus, ja vihastus ja
riitaisuus ja pahan puhuminen, ja valitusta ja ylimielisyyttä, ja sekaannusta.
21 Ettei minun tullessani teidän
luoksenne minun Jumalani nöyryyttäisi minua, ja joutuisin suremaan niitä monia,
jotka tekevät syntiä, eivätkä ole kääntyneet saastaisuudesta ja haureudesta ja
irstaudesta, jota he ovat tehneet.
13 luku
1 Tämän kolmannen kerran minä tulen
teidän luoksenne, että kahden ja kolmen todistajan suulla kaikki puhe
vahvistettaisiin.
2 Minä olin edeltä sanonut teille ja
taas minä edelleen sanon teille sen mukaan, että jo kaksi kertaa olen ollut
teidän luonanne sanomassa teille, ja nytkin, kun olen poissa, minä kirjoitin
näille, jotka ovat syntiä tehneet, ja toisille muille , että jos vielä tulen,
minä en aio sääliä.
3 Koska te etsitte todisteita siitä,
että Messias on se, joka puhuu minussa, joka ei ole teissä voimaton, vaan hän
on teissä voimallinen,
4 Sillä vaikka hänet ristiinnaulittiin
voimattomuudessa, vaan hän elää Jumalan voimassa, ja mekin
olemme voimattomia hänen kanssaan, ellemme elä hänen kanssaan siinä
Jumalan voimassa, joka on teissä.
5 Tutkikaa sielunne, pysyttekö te siinä
uskollisuudessa? Hoitakaa sielunne, vai ettekö te ole tietoiset, että Jeshua,
Messias, hän on teissä, ja jos ette, te olette arvottomia.
6 Mutta minä toivon, että te tuntisitte,
että me emme ole arvottomia.
7 Mutta minä pyydän Jumalalta, ettei
teissä olisi mitään pahaa, ikään kuin meidän todisteemme näkyisivät, vaan että
te olisitte harjaantuneet siihen hyvään, ja me olisimme kuin arvottomia.
8 Sillä me emme pysty tekemään mitään
totuutta vastaan, vaan totuuden puolesta.
9 Mutta me iloitsemme, kun me olemme
heikot, ja te voimalliset. Sillä tätä me myös rukoilemme, että te tulisitte
täydellisiksi.
10 Tämän tähden minä poissa ollessani
nämä kirjoitan, ettei, kun minä tulen, tarvitse kovasti toimia sen käskyvallan
mukaan, jonka minun Herrani antoi minulle, teidän rakentamiseksenne, eikä
teidän tuhoksenne.
11 Siis, veljeni, iloitkaa ja tulkaa
täydellisiksi, ja lohduttautukaa ja olkaa sopusoinnussa, ja rauha on teissä
oleva, ja rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.
12 Lähettäkää ”shalom! ”toinen
toisellenne, sen pyhän suudelman kautta.
13 Kaikki pyhät lähettävät teille
”shalom!”
14 Meidän Herramme Jeshuan, Messiaan
rauha, ja Jumalan rakkaus, ja se pyhyyden hengen yhteistyö teidän kaikkien
kanssa! Amen.
Aramean käännös löytyy täältä http://www.apokryfikirjat.com/2kor.pdf
Uuden
Testamentin käännösvertailut aramea ja KR38 https://ut-vertailut.blogspot.com/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti