tiistai 18. heinäkuuta 2017

Korintolaiset 2.luvut 7-13



Toinen kirje korintolaisille luvut 7-13


7 luku

1 Sen tähden, koska meillä on nämä lupaukset, rakkaani, puhdistakaamme sielumme kaikesta lihan ja hengen epäpuhtaudesta, ja palvelkaamme sitä pyhyyttä, Jumalan kunnioituksessa.
2 Kestäkää, veljet. Emme me ole tehneet kenellekään vääryyttä, emme ketään turmelleet, emme ketään vahingoittaneet.
3 En minä sano tätä syyllistääkseni teitä. Sillä minä olen edellä sanonut, että te olette meidän sydämissämme, kuin yhtenä kuollaksemme ja elääksemme.
4 Minulla on teitä kohtaan monenlainen uskallus, ja minulla on teissä paljon kunniaa, ja minä olen täynnä lohdutusta, ja minussa on paljon enentynyt se ilo kaikissa niissä ahdistuksissani.
5 Sillä silloinkin, kun me tulimme Makedoniaan, meidän ruumiillamme ei ollut yhtäkään lepohetkeä, vaan me olimme joka asiassa ulkopuolelta ahdistetut, ja pelko sisäisesti.
6 Vaan Jumala, hän, joka lohduttaa nöyriä, lohdutti meitä Titus’n tulemuksen kautta.
7 Eikä yksin hänen tulemuksensa kautta, vaan myös sen levon kautta, jolla häntä oli teidän kauttanne rauhoitettu. Sillä hän toi meille toivoa teidän rakkaudestanne meitä kohtaan, ja teidän murheestanne, ja teidän intohimostanne, joka teillä on meidän tähtemme, ja kun minä olin kuullut, minulla on ollut monenlaista iloa.
8 Vaikka minä sain teitä suremaan sen kirjeen kautta, ei sieluni ollut pahoillaan, vaikka minä olin pahoillani, sillä minä näen, että se kirje, vaikka se hetken teitä suretti,
9 vaan se on saanut minulle aikaan monenlaista iloa, ei siksi, että minä teitä murehdutin, vaan koska se sureminen toi teidät kääntymykseen. Sillä te murehditte Jumalan kautta, siten, ettei teiltä mitään puuttuisi meistä.
10 Sillä se suru, joka on Jumalan tähden, aiheuttaa sielun katumusta, joka ei palauta takaisin, ja kääntää elämälle. Mutta maailman murhe aiheuttaa kuoleman.
11 Sillä katso, tämä, että te olitte ahdistetut Jumalan tähden, kuinka paljon se onkaan saanut teissä aikaan ahkeruutta ja puolustusta, ja vihaa ja pelkoa, ja rakkautta ja intohimoa, ja kostamista, ja joka asiassa te osoititte sielujenne olevan puhtaita siinä tahdossa.
12 Mutta tämän minä olin kirjoittanut teille; ei sen tyhmyyden tähden, ei senkään tähden, joka tyhmyyttä teki, vaan siksi että se teidän ahkeruutenne meidän tähtemme tunnettaisiin Jumalan edessä.
13 Tämän tähden me olemme lohdutetut, ja me runsaasti iloitsemme sen meidän lohdutuksemme kanssa Titus’n ilossa, joka sai henkensä levolliseksi teidän kaikkien kanssa.
14 Että minä en mitään hävennyt, mitä kerskailin hänelle teistä, vaan kun puhuimme kaikkea totuuden asiaa teidän kanssanne, niin myös kerskailumme Titusta kohtaan havaittiin totuudeksi.
15 Hänen armonsakin on paljon runsaampi teitä kohtaan, kun hän muistaa sen teidän kaikkien kuuliaisuuden, että te vastaanotitte hänet pelossa ja vavistuksessa.
16 Minä iloitsen, että minä joka asiassa luotan teihin!

8 luku

1 Mutta me teemme teille tunnetuksi, veljet, sen Jumalan siunauksen, joka on annettu Makedonian seurakunnan kautta.
2 Että se monien kärsimysten koetusten runsaus on ollut heille iloksi, ja se heidän köyhyytensä syvyys on lisääntynyt heidän oikeamielisyytensä rikkaudessa.
3 Sillä minä todistan, että heidän voimansa mukaan, ja enemmänkin kuin heidän voimansa, heidän sielujensa tahdosta,
4 he pyysivät meitä, monien esirukousten kautta, että ottaisivat osaa siihen pyhien palvelutyön siunaukseen.
5 Eikä niin kuin me olimme toivoneet, vaan ensin he luovuttivat sielunsa meidän Herrallemme, ja myös meille, Jumalan tahdossa.
6 Että me pyytäisimme Titusta, että niin kuin aloitti, sillä tavalla myös teidän kauttanne saattaisi loppuun tämän siunauksen.
7 Vaan samoin, kuin te olette joka asiassa rikastuneet; uskollisuudessa ja sanassa, ja siinä tuntemisessa, ja ahkeroitte kaikessa, ja rakkaudessanne, joka teillä on meitä kohtaan; siten tässäkin siunauksessa rikastuisitte.
8 En minä teitä käskemällä käske, vaan teidän työtovereidenne ahkeruuden kautta minä koettelen teidän rakkautenne totuutta.
9 Sillä te tunnette meidän Herramme Jeshuan, Messiaan, siunauksen, joka teidän tähtenne köyhtyi ollessaan rikas, että te hänen köyhyytensä kautta rikastuisitte.
10 Mutta minä neuvomalla neuvon teille tätä, joka teitä auttaa, koska viime vuodesta lähtien te ette alkaneet ainoastaan tahtomaan, vaan myös tekemään.
11 Mutta nyt, saattakaa loppuun, tekojen kautta, se, mitä tahdoitte, että samoin kuin teillä on intoa tahtomaan, siten teoissa saattaisitte sen loppuun siitä, mitä teillä on.
12 Sillä jos jollain on tahtoa, hän on vastaanotettava sen mukaan, mitä hänellä on, ei sen mukaan mitä hänellä ei ole.
13 Sillä ei se ole, että toisilla olisi helppoa, ja teillä ahdistusta.
14 Vaan olkaa yhteistyössä tässä teidän rikkautenne ajassa, että se teidän omanne olisi näiden puutteita varten, että myös heidän runsautensa, joka näillä on, olisi teidän puutteeksenne; että teidän omanne olisi yhteistä.
15 Niin kuin kirjoitettu on, että ”joka paljosta luopui, hänelle ei enennetty, ja hän, joka vähästä luopui, häntä ei riistetty”.
16 Mutta kiitos Jumalalle, joka antoi tämän huolenaiheen teidän puolestanne Tituksen sydämeen!
17 Sillä hän otti vastaan meidän pyyntömme. ja koska hänellä oli kova huoli, hän on omasta tahdostaan lähtevä teidän keskuuteenne.
18 Mutta me lähetimme hänen kanssa veljemme, sellaisen, jonka kunnia on evankeliumissa, niissä kaikissa seurakunnissa.
19 Sillä tavalla, että hänet on myös valitsemalla valittu seurakunnista, että lähtisi meidän kanssamme, tämän palvelutyön siunauksessa, joka on Jumalan omaksi kunniaksi ja meidän rohkaisemiseksemme.
20 Mutta me vältämme tätä, ettei kukaan laittaisi meidän kauttamme virhettä tähän suuruuteen, joka on meidän palvelutyöstämme.
21 Sillä me olemme huolellisia siinä, mikä on kaunista, ei ainoastaan Jumalan edessä, vaan myös ihmislasten edessä.
22 Mutta me lähetimme hänen kanssaan myös sellaisen veljemme, joka on koeteltu, koko ajan
monenlaisessa innossa, mutta nyt hänellä on runsaasti intoa siinä luottamuksen paljoudessa, joka on teidän yllänne.
23 Sen tähden, jos Tituksesta kysytään; hän on minun oma työtoverini, ja teille auttaja, ja jos muista veljistä, he ovat Messiaan kunnian, seurakuntien apostoleja.
24 Osoittakaa siis rakkautenne ja kunniamme, joka teissä on, heidän kauttaan, kaikkien seurakuntien läsnäolossa.

9 luku

1 Mutta siitä pyhien palvelutyöstä; minä teen liikaa, jos siitäkin teille kirjoitan.
2 Sillä minä tiedän sen teidän ajatustenne selkeyden, ja tämän tähden minä olen teistä kerskaillut makedonialaisille, että Akaia on ollut valmiina viime vuodesta, ja se teidän intohimonne yllyttää monia.
3 Mutta minä olen lähettänyt veljet, ettei se kunniamme tulisi turhaksi, josta me kerskailimme; tästä tahdosta, niin kuin minä olen sanonut, että te olisitte valmiit.
4 Etteivät makedonialaiset tulisi kanssani, ja löytäisi teidät, kun ette olekaan valmiit, ja me häpeäisimme, - etten minä sanoisi, että te häpeätte -, sitä kunniaa, josta me kerskailimme.
5 Tämän tähden olin huolissani kysyä näiltä veljiltäni, jotka tulevat minun edelläni teidän luoksenne, ja tulisi valmiiksi se siunaus, joka edeltä on tehty teille tiettäväksi, että sitä valmistatte sillä tavalla, että se on siunauksen mukaan, eikä ole ahneuden mukaan.
6 Mutta tämä, joka säästäen kylvää, myös säästäen niittää, ja joka siunauksessa kylvää, on siunauksessa niittävä.
(Myös kreikassa on siunaus, mutta suomalaiset menevät KJV mukaan.)

7 Jokainen sen mukaan, mitä ajattelee, ei heikkouden mukaan tai pakon mukaan, sillä iloista antajaa Jumala rakastaa.
(Tämän rakastamisen voi kääntää myös ”armahtaa” tai ”on ystävänä”. Kaikki merkitykset sanassa.)

8 Mutta se kaikki valmistuu Jumalan käsien kautta. Kiittäkää, että teissä enentyisi koko ajan kaikki asiat, että teille riittää se, mitä teillä on, ja enentyisitte kaikessa hyvässä työssä.
9 Niin kuin kirjoitettu on, että ”hän jakoi, ja antoi köyhille, ja hänen vanhurskautensa pysyy ikuisesti”.
10 Mutta hän, joka antaa siemenen kylväjälle, ja leivän syötäväksi, hän antakoon, ja lisätköön teidän siemenenne, ja suurentakoon niitä teidän vanhurskautenne hedelmiä.
11 Että te joka asiassa rikastuisitte; kaikessa oikeamielisyydessä, että se Jumalan kiittäminen on täydellinen meidän kauttamme.
12 Koska tämä pyhien palveleminen ei ainoastaan täytä pyhien puutteita, vaan myös enenee niiden monien Jumalan kiitosten kautta.
(Mielenkiintoinen yksityiskohta; tässä pulchana on papillista palvelemista, mutta 1Kor.3:9 se on muissa kuin arameassa ”viljelysmaa”, vaikka on sama sana kyseessä. Viljelysmaa on feminiini; xxxxx.)

13 Sillä tämän palvelutyön koetuksen tähden me annamme kunnian Jumalalle, että te olette tulleet Messiaan evankeliumin kiitokselle alamaisiksi, ja tulleet työyhteyteen teidän oikeamielisyytenne kautta heidän kanssaan, ja kaikkien kanssa.
14 Ja he kantavat teidän puolestanne rukousta, paljossa rakkaudessa, sen Jumalan siunauksen paljouden tähden, joka on teidän yllänne.
15 Mutta kiittäkää Jumalaa niistä hänen sanomattomista lahjoistaan!

10 luku

1 Mutta minä, Paulos, pyydän teitä, Messiaan levollisuuden ja nöyryyden kautta, joka kasvotusten olen teidän luonanne nöyrä, vaan kun olen poissa, olen luottavainen teistä,
2 Mutta minä pyydän teitä, ettei, kun olen tullut, minun olisi pakko olla siinä rohkeudessa, jota minä oletan minulla olevan. Minä ajattelen niitä ihmisiä, jotka lukevat meidät lihan mukaan vaeltaviksi.
3 Sillä vaikka me lihassa vaellamme, emme me lihassa palvele.
4 Sillä ne meidän palvelemisemme aseet eivät ole lihan, vaan Jumalan voiman, ja sen kautta me hajotamme kapinoivat linnakkeet.
5 Ja me kaadamme järkeilyt ja kaiken sellaisen korkeuden, joka on korotettu Jumalan tuntemista vastaan, ja me vangitsemme kaikki ajatukset Messiaan kuuliaisuudelle.
6 Ja me olemme valmiit toimittamaan oikeutta niille, jotka eivät ole kuuliaisia, kun se teidän kuuliaisuutenne on täyttynyt.
7 Katseletteko te ulkomuodon kautta? Jos joku luottaa sieluunsa, että hän on Messiaan, tuntekoon sielustaan, että niin kuin hän on Messiaan; sillä tavalla mekin.
8 Minä en häpeä, koska hän antoi sen meille teidän omaksi rakentamiseksenne, eikä teidän tuhoksenne.
9 Mutta minä peräännyn, ettei oletettaisi, että minä ikään kuin pelottamalla pelottaisin teitä kirjeessäni.
10 Koska on joitakin, jotka sanovat, että ”kirjeet ovat painoarvoiset ja väkevät, mutta tulemuksensa olemus heikkoa, ja puheensa arvoton”.
11 Vaan tämä ajatelkoon, joka siten sanoo, että samalla tavalla me olemme kirjeemme sanassa ollessamme kaukana, kuin tekojen kautta lähestyessämme.
12 Sillä me emme pidä arvossa, että meidän sielumme luettaisiin tai verrattaisiin näihin, jotka kunnioittavat heidän sielujaan, vaan koska heissä tällaisia on, he ovat verrattavissa ymmärtämättömiin.
13 Mutta emme me kerskaile yli määrämittamme, vaan sen syvyyden mitan kautta, jolla Jumala jakoi meille, saapuakseen teidänkin luoksenne saakka.
14 Sillä ei se ole, kuin että saavuttuamme luoksenne me suurentelemme itseämme, sillä me saavumme teidän luoksenne saakka Messiaan toivon sanomassa.
15 Emmekä me kerskaile mittamme ulkopuolelle toisten vaivannäöstä, vaan meillä on se toivo, että kun se teidän uskollisuutenne on kasvanut, teidän kauttanne se meidän mittamme ikään kuin suurentuisi ja enentyisi.
16 Myös teidän tuolle puolelle evankelioidaksemme; emme toisten mitan kautta valmistetuista kerskaillaksemme,
17 Mutta hän, joka kerskailee, kerskailkoon Herrassa.
18 Sillä ei se ole hyväksytty, joka omaa sieluaan ylistää, vaan hän, jota Herra ylistää.

11 luku

1 Mutta kunpa sietäisitte vähän minua, että puhun hyödyttömästi, vaan tehän siedättekin siinä minua.
2 Sillä minä kiivailen teidän kauttanne sillä Jumalan intohimolla, sillä minä olen kihlannut teidät yhdelle miehelle; puhdas neitsyt, joka on Messiaan lähellä.
3 Mutta minä pelkään, ettei, niin kuin käärme eksytti Chava’n oveluudessaan, sillä tavalla teidän ajatuksenne turmeltuisivat siitä oikeamielisyydestä, joka on Messiaan luona.
4 Sillä jos on, että teidän luoksenne tulee toinen, Jeshuaa teille julistamaan, sellaista, jota me emme julistaneet, tai saatte toisen hengen, sellaisen, jota ette ole saaneet, tai sellaista toista evankeliumia, jota te ette ole vastaanottaneet, kauniisti te siitä varmoja olisitte.
5 Sillä minä ajattelen, että missään en ole vähäisempi niistä apostoleista, jotka hyvin enentyvät.
6 Sillä vaikka minä olen tylsä puheessani, en kuitenkaan tiedossani, vaan joka asiassa se on teidän luonanne paljastettua.
7 Tai olenko minä loukkaamalla loukannut, nöyryyttämällä sieluni, että teidät korotettaisiin, ja ilmaiseksi julistanut teille Jumalan toivon sanomaa?
8 Ja niitä toisia seurakuntia, olenko ryöstänyt, ja ottanut teidän omaanne palvelutyön kuluihin?
9 Ja tultuani teidän joukkoonne, ja minulla oli tarve, en minä raskauttanut teistä ketään, sillä minun puutteeni täyttivät ne veljet, jotka tulivat Makedoniasta, ja joka asiassa minä olen sieluni varjellut, ja olen varjeleva, etten teitä taakoita.
10 Se Messiaan totuus on minussa, että tämä kerskaus ei tulisi minun kauttani turhaksi Akaian maakunnassa.
11 Mitä varten? Siksikö, etten minä rakasta teitä? Sen Jumala tietää.
12 Vaan tämän, mitä teen, minä myös aion tehdä, että katkaisen sen vastustuksen, niiden, jotka etsivät aihetta, että sen kautta, josta he kerskailevat, heidät havaittaisiin, niin kuin meidätkin.
13 Sillä he ovat valheapostoleja, ja petolliset työntekijät, ja ovat tehneet sielunsa Messiaan apostolien kaltaiseksi.
14 Eikä ole ihmettelemistä tässä, sillä jos hän, joka on satana, jäljittelee valkeuden enkeliä,
15 ei ole suurta, jos nämä hänen palvelijansakin jäljittelevät vanhurskauden palvelijoita. Heidän loppunsa on oleva heidän tekojensa mukaan.
16 Mutta vielä minä sanon; älköön kukaan pitäkö minua kuin tyhmänä, ja jos ei, vaikka kuin tyhmänä ottakaa minut vastaan, että minäkin vähän kerskailen.
17 Se, mitä nyt puhun, ei ole meidän Herrassamme, vaan minä puhun kuin typeryydessä, tässä kerskauksen paikassa;
18 Koska monet kerskailevat lihassa, kerskailen minä myös.
19 Sillä näille mielettömille te olette kuuliaisia, kun te olette viisaat,
20 Ja teitä tuomitsevat ne, ketkä tekevät teitä alamaisiksi, ja ketkä syövät teitä, ja ketkä vievät teiltä, ja ketkä ovat korotettuja teidän yläpuolellenne, ja ketkä lyövät teitä kasvoille.
21 Niin kuin häpeässä minä sanon, minä sanon niin kuin meidän voimattomuutemme olisi mielettömyydestä, että joka asiassa, mitä joku uskaltaa, myös minä uskallan;
22 Jos he ovat hebrealaisia, minä myös, jos israelilaisia, minä myös, jos he ovat Abrahamin siementä, minä myös!
23 Jos he ovat Messiaan palvelijat; mielettömyydessä minä sanon, että minä olen heitä enemmän, minä olen heistä enemmän nähnyt vaivaa, heistä enemmän haavoilla, heistä enemmän kahleissa, heistä enemmän kuolemassa, monia kertoja.
24 Juutalaisilta olen viisi kertaa ruoskittu ne neljäkymmentä – yhtä vaille,
25 Kolme kertaa keppien kautta pahoinpidelty, sen yhden kerran kivitetty, kolme kertaa olen ollut haaksirikkoutunut; päivät ja yöt ollut merellä ilman laivaa.
26 Tiellä monenlaisissa vaaroissa, virtojen vaaroissa, rosvojen vaaroissa, vaarassa sukuni taholta, vaarassa muista kansakunnista, minä olen ollut vaarassa kaupungeissa, minä olen ollut vaarassa erämaassa, vaarassa merellä, vaarassa valheveljien taholta.
27 Raatamisessa ja vaivannäössä, paljossa valvomisessa, nälässä ja janossa, monissa paastoissa, kylmässä ja alastomuudessa.
28 Paitsi niitä runsaasti, ja kokoontumisia joka päivä minua vastaan, ja se huoleni, joka minulla on kaikkien seurakuntien puolesta.
29 Kuka on heikko, enkä minä ole heikko? Kuka on kompastunut, enkä minä ole tulessa?
30 Jos täytyy kerskailla, kerskailen heikkouksissani.
31 Jumala tietää, meidän Herramme Jeshuan, Messiaan isä, siunattu iankaikkisesti, etten minä valehtele.
32 Damaskossa kuningas Aretos’n suuri joukko vartioi sitä damaskolaisten kaupunkia, ottaakseen minut kiinni,
33 Ja minut laskettiin ikkunasta muurilta alas, korissa, ja minä pakenin hänen käsistään.

12 luku

1 Täytyy nyt kerskailla, vaan ei se hyödytä, sillä minä tulen nyt meidän Herramme näkyihin ja ilmestyksiin.
2 Tunsin miehen, Messiaassa, neljätoista vuotta aikaisemmin, mutta oliko hän ruumiissa vai ilman ruumista, en tiedä, Jumala tietää – hän, tämä oli temmattu siihen taivaaseen saakka, joka on se kolmas.
3 Ja minä tunnen hänet, tämän ihmisen, mutta oliko hän ruumiissa vai ilman ruumista, minä en tiedä, Jumala, hän tietää;
4 joka oli temmattu siihen paratiisiin, ja hän kuuli puheet, joita ei puhuta, ne, joita ihmiselle ei ole luvallista puhua.
5 Tästä minä kerskailen, mutta sielustani en kerskaile, paitsi heikkouksien kautta.
6 Sillä jos minä tahdon, että kerskailen, en minä ole hullu, sillä totuuden minä sanon. Mutta minä hillitsen itseni, ettei kukaan ajattelisi minusta enempää kuin mitä minusta näkee ja mitä minusta kuulee.
7 Ja etten niiden ilmestysten runsaudessa ole korotettu, minulle annettiin piikki lihaani, satanan enkeli vaivaamaan minua, etten ole korotettu.
8 Ja tästä minä olen kolme kertaa pyytänyt minun Herraltani, että poistaisi sen minusta.
9 Ja hän sanoi minulle, ”sinulle riittää minun siunaukseni, sillä minun voimani on täydellistetty heikkoudessa”. Sen tähden minä iloisesti kerskailen heikkouksissani, sillä Messiaan voima suojaa minua.
10 Tämän tähden minä haluan heikkouksia, häpeää, kärsimyksiä, vainoja, vankeutta, Messiaan puolesta. Sillä aina, kun minä olen heikko, silloin olen voimallinen.
11 Katso, olen ollut mieletön kerskauksessani, sillä te ahdistitte minua. Sillä tehän olette velvolliset, että todistaisitte minusta, koska en missään ole vähäisempi niistä apostoleista, jotka ovat todella ravitsevia, ja vaikka en mitään ollutkaan,
12 Olen tehnyt sen apostolien merkin teidän keskuudessanne, kaikessa kestävänä, ja voimatekojen kautta, ja ihmetekojen kautta, ja voimien kautta.
13 Sillä missä te olette vähäisemmät toisista seurakunnista, paitsi tässä, että minä en teitä taakoittanut? Antakaa minulle tämä tyhmyys anteeksi.
14 Katso, tämän kolmannen kerran minä olen valmis, että minä tulen teidän luoksenne, enkä taakoita teitä, koska minä en pyydä teidän omaanne, vaan teille, sillä eivät lapset ole velvollisia antamaan aarretta vanhemmille, vaan vanhemmat lapsille.
15 Mutta minä aion maksaa ne kulut iloisesti, ja myös minun olemukseni minä aion antaa teidän sielujenne puolesta. Vaikka minä enemmän teitä rakastan, te rakastatte minua vähemmän.
16 Ja ehkäpä minä en taakoittanut teitä, vaan olin kuin kiero mies, petollisesti ryöstin teitä?
17 Onko jonkun toisen kautta, jonka minä olen teidän luoksenne lähettänyt, teiltä ahnehdittu?
18 Titusta minä olen pyytänyt ja lähettänyt hänen kanssaan veljiä. Himoitsiko Titus teiltä jotain? Emmekö me yhdessä hengessä vaella, ja niissä askeleissa?
19 Taasko te luulette, että me puolustaudumme teille? Me puhumme Jumalan edessä, Messiaassa, ja ne kaikki, rakkaani, ovat teidän oman rakentumisenne tähden.
20 Sillä minä pelkään, että kun tulen teidän luoksenne, en löydä teitä niin kuin minä tahdon, ja löydän teistä sellaistakin, mitä tekään ette tahdo; erimielisyys ja kateus, ja vihastus ja riitaisuus ja pahan puhuminen, ja valitusta ja ylimielisyyttä, ja sekaannusta.
21 Ettei minun tullessani teidän luoksenne minun Jumalani nöyryyttäisi minua, ja joutuisin suremaan niitä monia, jotka tekevät syntiä, eivätkä ole kääntyneet saastaisuudesta ja haureudesta ja irstaudesta, jota he ovat tehneet.

13 luku

1 Tämän kolmannen kerran minä tulen teidän luoksenne, että kahden ja kolmen todistajan suulla kaikki puhe vahvistettaisiin.
2 Minä olin edeltä sanonut teille ja taas minä edelleen sanon teille sen mukaan, että jo kaksi kertaa olen ollut teidän luonanne sanomassa teille, ja nytkin, kun olen poissa, minä kirjoitin näille, jotka ovat syntiä tehneet, ja toisille muille , että jos vielä tulen, minä en aio sääliä.
3 Koska te etsitte todisteita siitä, että Messias on se, joka puhuu minussa, joka ei ole teissä voimaton, vaan hän on teissä voimallinen,
4 Sillä vaikka hänet ristiinnaulittiin voimattomuudessa, vaan hän elää Jumalan voimassa, ja mekin olemme voimattomia hänen kanssaan, ellemme elä hänen kanssaan siinä Jumalan voimassa, joka on teissä.
5 Tutkikaa sielunne, pysyttekö te siinä uskollisuudessa? Hoitakaa sielunne, vai ettekö te ole tietoiset, että Jeshua, Messias, hän on teissä, ja jos ette, te olette arvottomia.
6 Mutta minä toivon, että te tuntisitte, että me emme ole arvottomia.
7 Mutta minä pyydän Jumalalta, ettei teissä olisi mitään pahaa, ikään kuin meidän todisteemme näkyisivät, vaan että te olisitte harjaantuneet siihen hyvään, ja me olisimme kuin arvottomia.
8 Sillä me emme pysty tekemään mitään totuutta vastaan, vaan totuuden puolesta.
9 Mutta me iloitsemme, kun me olemme heikot, ja te voimalliset. Sillä tätä me myös rukoilemme, että te tulisitte täydellisiksi.
10 Tämän tähden minä poissa ollessani nämä kirjoitan, ettei, kun minä tulen, tarvitse kovasti toimia sen käskyvallan mukaan, jonka minun Herrani antoi minulle, teidän rakentamiseksenne, eikä teidän tuhoksenne.
11 Siis, veljeni, iloitkaa ja tulkaa täydellisiksi, ja lohduttautukaa ja olkaa sopusoinnussa, ja rauha on teissä oleva, ja rakkauden ja rauhan Jumala on oleva teidän kanssanne.
12 Lähettäkää ”shalom! ”toinen toisellenne, sen pyhän suudelman kautta.
13 Kaikki pyhät lähettävät teille ”shalom!”
14 Meidän Herramme Jeshuan, Messiaan rauha, ja Jumalan rakkaus, ja se pyhyyden hengen yhteistyö teidän kaikkien kanssa! Amen.


Aramean käännös löytyy täältä   http://www.apokryfikirjat.com/2kor.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti