tiistai 18. heinäkuuta 2017

Ilmestys luvut 16-22




Johanneksen ilmestys luvut 16-22


16 luku

1 Ja minä kuulin, valtava ääni temppelistä, joka sanoi seitsemälle enkelille, ”mene, ja vuodata seitsemän Jumalan vihan astiaa maan ylle!”
2 Ja ensimmäinen meni, ja vuodatti astiansa maan päälle, ja tuli pahoja ja tuskallisia paiseita niiden ihmisten ylle, joilla on se olennon merkki ja niiden ylle, jotka palvovat hänen patsastaan.
3 Ja toinen enkeli vuodatti astiansa mereen, ja vesi tuli kuin kuolleeksi, ja kaikki sielullinen, elävä, meressä kuoli.
4 Ja kolmas enkeli vuodatti astiansa virtoihin ja vesien lähteisiin, ja ne muuttuivat vereksi.
5 Ja minä kuulin vesien enkelin sanovan, ”vanhurskas sinä, joka olet, ja joka olet ollut, ja puhdas, ja joka olet nämä tuominnut!”
6 Sillä profeettojen ja pyhien veren he ovat vuodattaneet, ja verta sinä olet antanut heidän juoda, siihen he ovat arvolliset.
7 Ja minä kuulin alttarin sanovan, ”niin, Herra Jumala, joka ylläpitää kaikkea, totuudet ja vanhurskaat ovat sinun tuomiosi.”
8 Ja neljäs enkeli vuodatti astiansa auringon ylle, ja hänelle oli annettu, että paahtaa ihmislapsia tulessa.
9 Ja ihmiset paahtuivat valtavassa kuumuudessa, ja pilkkasivat sitä Jumalan nimeä, hänen, jolla on käskyvalta yli näiden vitsausten, eivätkä tehneet parannusta, että antaisivat hänelle sen kirkkauden.
10 Ja viides enkeli vuodatti astiansa olennon valtaistuimen päälle, ja sen kuningaskunta pimeni, ja he purivat kieliään tuskasta.
11 Ja he pilkkasivat sitä taivasten Jumalan nimeä tuskistaan ja paiseistaan, eivätkä tehneet parannusta heidän teoistaan.
12 Ja kuudes enkeli vuodatti astiansa yli suuren Eufrat - virran, ja sen vesi kuivui, että valmistettaisiin niiden kuninkaiden tie, auringon noususta.
13 Ja minä näin, lohikäärmeen suusta, ja olennon suusta, ja valheen profeetan suusta lähti kolme henkeä, epäpuhtaita kuin sammakot.
14 Sillä ne ovat niitä demonien henkiä, jotka tekevät merkkejä – jotka menevät maan kuninkaiden ylle, kootakseen heidän sotimaan, sitä Jumalan, joka ylläpitää kaikkea, valtavaa päivää varten.
15 Katso, minä tulen kuin varas. Siunauksensa sille, joka valvoo, ja pitää vaatteensa, ettei alastomana kulje, ja häntä nähtäisi häpeässä!
16 Ja heidät tullaan kokoamaan siihen paikkaan, joka hebreaksi on kutsuttu ”Megiddo”.
17 Ja seitsemäs enkeli vuodatti astiansa ilmaan, ja temppelistä lähti valtava ääni, valtaistuimen edestä, joka sanoi, ”tehty!”
18 Ja tuli salamoita ja ukkosia, ja valtava maanjäristys, sen kaltaista ei ole ollut ihmislasten eläessä maan päällä, kuin tämä maanjäristys. Niin suuri se oli.
19 Ja se suuri kaupunki meni kolmeen osaan, ja kansojen kaupungit sortuivat, ja se valtava Babil muistettiin Jumalan edessä, ja hän on antava hänelle sen hänen intohimonsa ja hänen vihansa viinin maljan.
20 Ja kaikki saaret pakenivat, eikä vuoria löytynyt.
21 Ja valtavat rakeet, kuin kakra - painoiset, putosivat taivaista ihmislasten päälle, ja ihmislapset pilkkasivat Jumalaa tämän valtavan rakeiden vitsauksen tähden. Tämä vitsaus oli kallis.

17 luku

1 Ja yksi niistä seitsemästä enkelistä tuli, joilla oli mukanaan seitsemän astiaa, ja puhui minulle sanoen, ”tule perässäni, minä näytän sinulle sen huoran tuomion, joka istuu monien vesien yllä.”
2 Sillä hänen kanssaan ovat maan kuninkaat huoranneet, ja kaikki maan asukkaat ovat juoneet haureutensa viinistä.
3 Ja hän vei minut hengessä erämaahan, ja minä näin; vaimo, joka istui verenpunaisen olennon päällä, täynnä pilkan nimiä, jolla oli seitsemän päätä, mutta kymmenen sarvea.
4 Ja vaimo oli irstas, ja pukeutuneena purppuraan, päällystetty kullalla ja kalliilla kivillä ja helmillä, ja hänen kädessään oli kultainen malja, täynnä hänen haureutensa kauhistuksia ja saastaa.
5 Ja hänen otsaansa oli kirjoitettu salaisuus; valtava Babil, huorien ja maan saastan äiti.
6 Ja minä näin, että vaimo oli juopunut pyhien verestä ja Jeshuan todistajien verestä, ja minä hämmästyin. Hämmästykseni oli suuri, kun minä näin hänet.
7 Ja enkeli sanoi minulle, ”miksi hämmästyt? Minä kerron sinulle naisen salaisuuden, ja häntä kantavan olennon, sen, jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea.”
8 Ja olento, jonka näit, oli ollut, eikä ole, on nouseva merestä ja joutuu kadotukseen. Maan päällä asuvat hämmästyvät; ne, joiden nimi ei ole kirjoitettu siinä elämän kirjassa, maailman perustamisesta, kun he näkevät olennon, joka oli, eikä ole, ja hän tuli lähelle.
9 Tämä on merkitys hänelle, jolla on viisautta; seitsemän päätä ovat seitsemän vuorta. Vaimo istuu siellä niiden päällä.
10 Ja seitsemän kuningasta ovat: viisi on kaatunut, yksi on, toinen ei ole vielä tullut, ja kun hän tulee, hänelle annetaan vähän, pysyäkseen.
11 Ja lohikäärme ja olento, jonka se toi, on, eikä ole, ja on kahdeksas, ja on seitsemästä, ja joutuu kadotukseen.
12 Ja olennon kymmenen sarvea ovat kymmenen kuningasta, nämä, jotka eivät ole vielä saaneet sitä kuningaskuntaa, vaan sen yhden kuninkaan aikana he ottavat sen käskyvallan sen olennon kanssa.
13 Näillä on yksi tahto; ja käskyvaltansa ja voimansa he antavat olennolle.
14 Nämä sotivat karitsaa vastaan, ja karitsa on voittava heidät, sillä hän on herrojen Herra ja kuningasten kuningas, ja koska hänen kansaansa kutsutaan valituksi ja uskolliseksi.
15 Ja hän sanoi minulle, ”vedet, jotka näit, joiden yllä huora istui, ovat kansakunnat ja väkijoukot, ja ihmiset ja kielet.”
16 Ja ne kymmenen sarvea, jotka näit olennolla, nämä tulevat vihaamaan sitä huoraa, ja saavat hänet tuhotuksi ja alastomaksi, ja syövät hänen lihansa, ja polttavat hänet tulessa.
17 Sillä Jumala antoi heidän sydämiinsä toteuttaa hänen tahtoaan, ja he tekisivät hänen tahtonsa yhtenä, ja antaisivat kuningaskuntansa sille olennolle – kunnes Jumalan sanat ovat täyttyneet.
18 Ja vaimo, jonka näit, on valtava kaupunki, se, jolla on kuningaskunta yli maan kuningasten.

18 luku

1 Ja näiden jälkeen minä näin: taivaista laskeutui toinen enkeli, jolla oli suuri valta, ja maa valkeni hänen kirkkaudestaan
2 Ja hän huusi suuressa äänessä, ”langennut, sortunut on se valtava Babil, ja siitä on tullut asuinsija demoneille, ja vankila kaikille epäpuhtaille ja inhottaville hengille!”
3 Sillä haureutensa viinistä hän sekoitti kaikille kansakunnille, ja maan kuninkaat huorasivat kanssaan, ja maan kauppiaat toistuvasti rikastuivat sen voimasta.
4 Ja minä kuulin taivaista toisen äänen, joka sanoi, ”lähtekää siitä ulos, minun kansani, ettette ottaisi osaa hänen syntiinsä, ettekä saisi hänen vitsauksistaan!”
5 Sillä hänen syntinsä ulottuvat taivaisiin saakka, ja Jumala on muistanut hänen vääryytensä.
6 Maksakaa hänelle samoin, kuin hän on maksanut, ja kaksinkertaisesti, antakaa kaksinkertaisesti tekojensa mukaan siinä maljassa, joka on hänelle kaksinkertaisesti sekoitettu.
7 Yli sen, kuinka hän on sieluaan ylistänyt ja itseään korottanut, sellaista kärsimystä ja murhetta antakaa! Hän sanoi sydämessään, ”minä olen istuva kuningattarena, enkä jää leskeksi, enkä ole näkevä onnettomuutta.”
8 Sen tähden, yhdessä päivässä, tulevat hänen ylleen vitsaukset; kuolema ja onnettomuus ja nälkä, ja hänet poltetaan tulessa, sillä voimallinen Herra tuomitsee!
9 Ja hänestä itkevät ja valittavat maan kuninkaat, nämä, jotka hänen kanssaan haureutta harjoittivat, ja itseään korottivat, kun näkevät hänen palamisensa savun.
10 Kun he seisovat vastapäätä, rangaistuksen pelosta, ja sanotaan, ”voi, voi, voi sitä valtavaa kaupunkia, Babil, sillä sen väkevän kaupungin tuomio on tullut yhdessä hetkessä.”
11 Ja maan kauppiaat itkevät ja murehtivat sen tavaroista, kun ostajia ei enää ole.
12 Lastina kultaa ja hopeaa, ja kalliita kiviä ja helmiä, ja kankaita ja purppuraa ja punaista silkkiä, ja kaikkia tuoksuvia puita ja kaikkia norsunluisia astioita ja kaikkia puisia, arvokkaita astioita, ja pronssia ja rautaa ja marmoria.
13 Ja kanelia ja yrttejä, ja voiteita ja suitsukkeita, ja viiniä ja öljyä, ja jauhoja, ja lampaita ja hevosia ja vaunuja, ja ruumiita ja ihmislasten sieluja.
14 Omat, suloiset hedelmäsi ovat sinusta poissa, ja kaikki ylellisyydet ja loisto on sinusta poissa, etkä sinä ole enää niitä näkevä!
15 Eivätkä niitä löydä niiden kauppiaat, hänestä rikastuneet, jotka seisovat vastapäätä, pelosta, itkien ja valittaen hänen rangaistuksestaan.
16 Ja sanoivat, ”voi, voi sitä valtavaa kaupunkia, pukeutunut purppuraan ja punertavaan kankaaseen, ja päällystetty kullalla ja helmillä ja kalliilla kivillä.”
17 Koska yhdessä hetkessä on menetetty tällainen hyvinvointi. Ja kaikki suurimmat laivat ja kaikki laivojen matkustajat, ja kapteenit, ja kaikki, jotka merellä toimivat, seisoivat kauempana.
18 Ja valittivat, kun näkivät palamisensa savun, ja sanoivat, ”mikä on tämän valtavan kaupungin kaltainen?”
19 Ja he heittivät multaa päänsä ylle, ja kun he huusivat ja itkivät, ja valittivat, he sanoivat, ”voi, voi sitä valtavaa kaupunkia, jonka kautta ne rikastuivat, joilla oli laivoja meressä... Yhdessä hetkessä se tuhoutui kunniastaan!”
20 Riemuitkaa hänestä, taivaat ja pyhät, ja apostolit ja profeetat, koska Jumala on tuominnut hänen tuomioillaan!
21 Ja yksi voimallisista enkeleistä otti valtavan kiven, kuin myllynkiven, ja heitti mereen ja sanoi, ”tällä tavalla, väkivallassa, heitetään tuo valtava kaupunki, Babil, eikä sitä ole enää olemassa!”
22 Eikä sinussa kuulla enää kitaroiden ja sofareiden, ja monien laulajien, huutoa ja ääntä.
23 Eikä lampun valkeus enää sinulle ilmesty, eikä sulhasen ääntä ja morsiamen ääntä sinussa enää kuulla, sillä kauppiaasi olivat olleet maan suurmiehiä; sillä velhouksillasi sinä olet pettänyt kaikki kansakunnat.
24 Ja hänestä löytyi profeettojen veri, ja maan päällä tapettujen pyhien veri.

19 luku

1 Ja näiden jälkeen minä kuulin valtavan, monien väkijoukkojen äänen taivaissa, sanoen, ”halleluja, pelastus ja kirkkaus ja valta meidän Jumalallemme!”
2 Koska hänen totuutensa ja tuomionsa ovat oikeat, sillä hän tuomitsi sen valtavan huoran, joka turmeli maan haureudessaan, ja hän on vaatinut hänen kädestään palvelijoidensa veret.
3 Ja taas he sanoivat, ”halleluja!” Ja sen savu kohoaa aina ja iankaikkisesti.
4 Ja 24 vanhinta ja neljä olentoa kumartuivat, ja palvoivat Jumalaa, joka istuu valtaistuimen yllä, ja sanoivat, ”amen, halleluja!”
5 Ja ääni valtaistuimesta sanoi, ”ylistäkää Jumalaa, kaikki palvelijat ja nimen palvojat, kaikki pienet, suurien kanssa!”
6 Ja minä kuulin kuin monien väkijoukkojen äänen, ja kuin monien vesien äänen, ja kuin voimallisten ukkosten äänen, sanoen, ”halleluja! Sillä Herra, joka ylläpitää kaikkea, hallitsee kuninkaana!”
7 Me riemuitsemme ja juhlimme, annamme hänelle kunnian, sillä karitsan hääjuhla on alkanut, ja vaimo on sielunsa valmistanut!
8 Ja hänen annettiin pukeutua puhtaisiin, kirkkaisiin vaatteisiin, sillä vaatteet ovat pyhien oikeamielisyys.
9 Ja minulle sanottiin, ”kirjoita: hänen siunauksensa niille, jotka ovat karitsan hääjuhlan aterialle  kutsutut!” Ja hän sanoi minulle, ”Nämä ovat Jumalan totuuksien sanoja.”
10 Ja minä kumarruin hänen jalkojensa edessä ja palvoin häntä, ja hän sanoi minulle, ”älä! Minä olen veljiesi palvelija, niiden, joilla on Jeshuan todistus. Ennemmin, palvo Jumalaa! Sillä Jeshuan todistus on profetian henki.”
11 Ja minä näin, taivaat avautuivat, ja katso, valkoinen hevonen, ja sen yllä istuvaa kutsutaan ”uskollinen ja totuus”, ja hän taistelee ja tuomitsee vanhurskaudessa.
12 Mutta hänen silmänsä ovat kuin tulen liekit, ja päänsä yllä on monia kruunuja, ja hänelle on kirjoitettu nimi, jota ei tiedetä – vain hän tietää sen.
13 Ja pukunaan hänellä on veressä kastettu vaate, ja nimi, jolla häntä kutsutaan, on Jumalan sana.
14 Ja taivaiden sotajoukko liittyi häneen, valkoisilla hevosilla, ja pukeutuneina valkoisiin ja puhtaisiin vaatteisiin.
15 Ja heidän suustaan lähti terävät miekat, joiden kautta kansakunnat tapetaan, ja hän on paimentava heitä rautaisella sauvalla, ja hän on tallaava sen Jumalan vihan viinipuristamon, hänen, joka ylläpitää kaiken.
16 Ja hänellä on vaatteisiin, kylkensä päälle, kirjoitettu nimi; kuningasten kuningas ja herrojen Herra.
17 Ja minä näin toisen enkelin seisovan auringossa, ja hän huusi kovalla äänellä ja sanoi linnuille, jotka lentävät taivaiden keskellä, ”tulkaa, kokoontukaa valtavalle Jumalan aterialle!”
18 Syömään kuninkaiden lihaa ja tuhannen päämiesten lihaa ja sotilaiden lihaa ja hevosten lihaa, ja niiden yllä istuvien, ja vapaiden lihaa ja palvelijoiden lihaa, ja pienten ja suurten!
19 Ja minä näin olennon ja sen sotajoukot, ja maan kuninkaat ja heidän sotilaansa kokoontuvan sotimaan häntä vastaan, joka istuu hevosen yllä, ja hänen sotilaitaan vastaan.
20 Ja olento vangittiin, ja sen kanssa valheen profeetta, joka teki merkkejä sen edessä, joilla se vietteli nämä, jotka ottivat olennon merkin, ja nämä, jotka palvoivat patsasta, ja molemmat laskeutuivat, ja heitettiin mereen, joka palaa tulta ja tulikiveä.
21 Ja loput tapettiin hevosen yllä istuvan miekalla, joka lähti hänen suustaan, ja kaikki korppikotkat tulivat täyteen heidän lihoistaan.

20 luku

1 Ja minä näin; taivaista laskeutui toinen enkeli, jolla oli mukanaan syvyyden avain, ja kädessään valtavat kahleet.
2 Ja otti kiinni lohikäärmeen, sen ensimmäisen käärmeen, hänet, joka on paholainen ja saatana, ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi.
3 Ja heitti syvyyteen, ja sulki ja sinetöi sen yläpuolen, ettei se enää viettele kaikkia kansakuntia. Näiden jälkeen hänet annetaan vapaaksi vähäksi aikaa.
4 Ja minä näin istuimia, ja niiden ylle istuttiin, ja heille annettiin tuomio; niille, jotka ovat leikattu pois Jeshuan todistuksen tähden ja Jumalan sanan tähden, sillä nämä eivät palvoneet olentoa tai patsasta, eivätkä ottaneet merkkiä otsaansa tai käsiinsä, jotka elivät ja hallitsivat tuhat vuotta, Messiaan kanssa.
5 Tämä on ensimmäinen ylösnousemus.
6 Siunattu ja pyhä hän, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa, ja häneen ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan on oleva pappi Jumalalle, ja hallitseva Messiaan kanssa tuhat vuotta.
7 Ja kun tuhat vuotta on päättynyt, päästetään saatana vankilastaan.
8 Ja hän lähtee viettelemään kaikkia kansakuntia, maan neljässä ääressä, Googia ja
Maagogia, kootakseen heidät sotimaan. Niiden määrä on kuin meren hiekka.
9 Ja he sotivat aukean maan päällä, ja ympäröivät kaupungin, pyhien lepopaikan, ja rakastetun kaupungin, ja tuli laskeutui taivaista, Jumalasta, ja söi heidät.
10 Ja paholainen, heidän viettelijänsä, heitettiin tulen ja tulikiven mereen, jossa on se olento ja väärä profeetta, ja heitä kidutetaan päivällä ja yöllä, aina ja iankaikkisesti.
11 Ja minä näin; suuri, valkoinen valtaistuin, ja sen yllä istuja, jonka kasvojen edestä pakenivat maa ja taivaat, eikä niille löytynyt paikkaa.
12 Ja minä näin; kuolleet, suuret ja vähäiset, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin, ja avattiin toinen kirja, joka on tuomion, ja kuolleet tuomittiin, niin kuin heidän teoistaan oli kirjoitettu siinä kirjassa.
(Gemara, Tract Abo da Zaba / Talmud Bavli, kertoo, että ”tulevaisuudessa Pyhä - siunattu olkoon Hän – ottaa kirjan käteensä ja antaa palkinnon niille, jotka tuntevat sen kirjan. Silloin kaikki kansat on koottu yhteen, valtavaksi joukoksi, Jes.43:9”. Talmudissa on paljon muutakin tästä aiheesta.)

13 Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä ovat, ja kuolema ja Sheol antoivat kuolleensa, ja jokainen heistä tuomittiin tekojensa mukaan.
14 Ja kuolema ja Sheol heitettiin tulimereen. Tämä on lohikäärmekuolema.
15 Ja se, jota ei löytynyt kirjoitettuna elämän kirjassa, heitettiin tuliseen mereen.

21 luku

1 Ja minä näin uudet taivaat ja uuden maan, sillä ensimmäiset taivaat ja ensimmäinen maa olivat poissa, eikä merta enää ollut.
2 Ja pyhimmän kaupungin, uuden Jerusalemin, minä näin laskeutuvan taivaista, Jumalan vierestä, valmistettu kuin morsian, sulhaselleen kaunistettu.
3 Ja minä kuulin taivaista suuren äänen, joka sanoi, ”katso, Jumalan lepopaikka ihmislasten kanssa! Ja hän lepää heidän kanssaan, ja tämä on oleva se hänen oma kansansa, ja hän, Jumala, on heidän kanssaan, ja hän on oleva heille Jumala.”
4 Ja hän on pyyhkivä kaikki kyyneleet heidän silmistään, eikä kuolemaa ole enää oleva, eikä surua, eikä vanhuutta, eikä sairautta ole enää oleva, hänen kasvojensa tähden.
5 Ja minä kuljin, ja valtaistuimen yllä istuva sanoi minulle, ”katso, minä teen uudeksi kaiken.” Ja hän sanoi minulle, ”kirjoita, nämä sanat ovat luotettavat ja totuudet.”
6 Ja hän sanoi minulle, ”Se on tehty. Minä olen alef, ja minä olen tav. Alkulähde ja täyttymys. Minä annan janoavalle elämän veden lähteestä ilmaiseksi.”
7 Ja joka voittaa, hän perii nämä, ja minä olen oleva hänelle Jumala, ja hän on oleva minulle poika.
8 Mutta pelkurit ja epäuskoiset, ja pahat ja saastaiset, ja murhaajat ja noidat, ja huoraajat ja epäjumalien palvojat ja kaikki valehtelijat; heidän osansa on siinä meressä, joka palaa tulta ja tulikiveä – joka on se toinen kuolema.
9 Ja tuli yksi seitsemästä enkelistä, niistä, joilla oli ne seitsemän astiaa, täynnä seitsemää viimeistä vitsausta, ja hän puhui kanssani sanoen, ”tule, minä näytän sinulle morsiamen, karitsan vaimon.”
10 Ja hän kantoi minut hengessä korkealle ja suurelle vuorelle, ja näytti minulle pyhimmän kaupungin, Jerusalemin, joka laskeutui taivaista, Jumalan vierestä.
11 Ja sillä oli Jumalan kirkkaus, ja sen valkeus oli kalliiden kivien kaltainen, kuin jaspis, ja olemus kuin kristallin.
12 Ja sillä oli korkea ja suuri muuri, ja sillä oli 12 porttia, ja porttien yllä 12 enkeliä, ja siihen on kirjoitettu ne nimet, jotka ovat Israelin kahdentoista sukukunnan nimet.
13 Idästä kolme porttia, ja pohjoisesta kolme porttia, ja etelästä kolme porttia ja lännestä kolme porttia.
14 Ja kaupungin muurilla on kahdettoista perustukset, ja niiden yllä Pojan kahdentoista apostolin nimet.
15 Ja hänellä, joka puhui kanssani, oli yllään kultainen mittaruoko, mitatakseen kaupungin ja muurin.
16 Ja kaupungissa oli neljä puolta asetettuna, ja pituus sama kuin leveys, ja hän mittasi ruo’olla kaupungin yltä; 12000 stadiaa – pituus ja leveys ja korkeus ovat samat.
17 Ja hän mittasi sen muurin, 144 kyynärää ihmisen mitassa – joka on enkelin.
18 Ja muurin rakennus oli jaspista, ja kaupunki puhdasta kultaa, puhtaan lasisen kaltainen.
19 Ja kaupungin muurin perustus oli kaunistettu kalliilla kivillä, ja ensimmäinen perustus jaspis, ja toinen safila, ja kolmas karkedon, ja neljäs smaragdi.
20 Ja viides sardion ja onyx, ja kuudes sardion, seitsemäs kivi on kultainen, ja kahdeksas barola, ja yhdeksäs topaasi, ja kymmenes krisprasa, ja yhdestoista hyasintti, kahdestoista amotesis.
21 Ja kaksitoista porttia oli kaksitoista helmeä, yksi jokaiselle, ja kaikki portit olivat yhdestä helmestä, ja kaupungin katu kuin puhdasta kultaa, se on kuin lasinen.
22 Ja temppeliä minä en siinä nähnyt, sillä Herra Jumala, hän, joka ylläpitää kaiken, on temppeli.
23 Ja karitsalle ja kaupungille ei tarvita aurinkoa eikä kuuta valaisemaan, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja karitsa on sen lamppu.
24 Ja kansakunnat vaeltavat sen valkeudessa, ja maan kuninkaat tuovat sille kunniaa.
25 Eikä sen portteja suljeta päivällä, sillä yötä siellä ei ole oleva.
26 Ja sille tuodaan kansakuntien kirkkaudet ja kalleudet.
27 Eikä siellä ole oleva mitään pahaa, eikä saastuttajaa, eikä valehtelijaa; vain nämä, jotka ovat kirjoitetut karitsan kirjassa.

22 luku

1 Ja hän näytti minulle puhtaan elämän veden virran, joka oli kirkas kuin kristalli, ja se lähti Jumalan ja karitsan valtaistuimesta.
2 Ja keskellä, kadun vierellä ja virran varrella, on elämän puu, joka tuottaa 12 hedelmää, ja antaa hedelmänsä joka kuukausi, ja sen lehdet ovat kansakuntien terveydeksi.
3 Eikä mitään kirousta ole siellä oleva, ja Jumalan ja karitsan valtaistuin on siinä oleva, ja hänen palvelijansa palvelevat häntä.
4 He näkevät hänen kasvonsa ja heidän otsissaan on hänen nimensä.
5 Eikä yötä ole siellä oleva, eikä heille tarvita valoja ja lamppuja, eikä auringon valoa, sillä Herra Jumala valaisee heitä, ja on heidän kuninkaansa aina ja iankaikkisesti.
6 Ja hän sanoi minulle, ”nämä sanat ovat luotettavat ja totuudet, ja Herra, pyhien profeettojen henkien Jumala, lähetti enkelinsä, näyttääkseen palvelijoilleen, mitä on annettu tapahtuvaksi hetkessä.”
7 Ja katso, minä tulen hetkessä. Siunaukseni sille, joka pitää tämän kirjan profetian sanat!
8 Minä olen Johannan, joka näin ja kuulin nämä, ja kun minä näin ja kuulin, minä kaaduin palvomaan sen enkelin jalkojen edessä, joka näytti nämä minulle.
9 Ja hän sanoi minulle, ”näkijä, älä! Minä olen palvelijasi, ja veljiesi profeettojen, ja niiden, jotka pitävät tämän kirjan profetian sanat. Palvo Jumalaa!”
10 Ja hän sanoi minulle, ”älä sinetöi tämän kirjan profetian sanoja, sillä aika on lähellä.”
11 Ja väärä vääristyköön vielä, ja tyhmä tyhmentyköön vielä, ja vanhurskas tehköön vielä vanhurskautta, ja pyhät vielä pyhittyköön.
12 Katso, minä tulen pian, ja minun palkintoni on minun kanssani, ja minä annan jokaiselle tekojensa mukaan.
13 Minä olen alef, ja minä olen tav. Ensimmäinen ja viimeinen, ja alkulähde ja täyttymys.
14 Siunaukset niille, jotka tekevät hänen käskyjään; heillä on oleva valta elämän puuhun, ja he saavat astua sisään kaupungin porteista.
15 Ja haureelliset ja murhaajat, ja epäjumalien palvojat jäävät ulkopuolelle, ja saastaiset ja noidat, ja kaikki näkijät ja valheiden tekijät.
16 Minä, Jeshua, olen lähettänyt enkelini todistamaan näitä keskellänne, seurakunnan edessä, minä, minä olen juuri ja Davidin jälkeläinen, ja olen teidän kanssanne, ja se kirkas aamutähti.
17 Ja henki ja morsian sanovat, ”tule!” – ja joka kuulee, sanokoon, ”tule!” – ja joka janoaa, tulkoon, ja ottakoon elämän vettä ilmaiseksi.
18 Minä todistan jokaiselle, joka kuulee tämän kirjan profetian sanat: se, joka laittaa niihin lisää, Jumala on laittava hänen päälleen tässä kirjassa kirjoitetut vitsaukset.
19 Ja se, joka poistaa tämän kirjan profetian sanoista, Jumala on poistava hänen osansa elämän puusta ja pyhimmästä kaupungista, niistä, joista tässä kirjassa on kirjoitettu.
20 Näiden todistaja sanoi, ”kyllä, minä tulen hetkessä.” Tule, Herra Jumala, Jeshua!
21 Herramme Jeshuan, Messiaan siunaus olkoon kaikkien pyhien kanssa. Amen.

Aramean käännös löytyy täältä http://www.apokryfikirjat.com/ilmestyskirja.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti