tiistai 18. heinäkuuta 2017

Korintolaiset 1.kirje luvut 6-10



Ensimmäinen kirje korintolaisille luvut 6-10


6 luku

1 Uskaltaako joku teistä, kun hänellä on tuomittavaa, olla tuomitsemassa veljeään väärien edessä, eikä pyhien edessä?
2 Vai ettekö te tiedä, että pyhät tulevat tuomitsemaan maailman? Ja jos maailma on teidän kauttanne tuomittu, ettekö ole arvollisia tuomitsemaan pikkuasioiden tuomioita?
(Kreikka yhdistää ”ei arvollinen” arvottomaksi, se on normaali käytäntö, esimerkiksi ”epäuskoinen” on arameassa ja hebreassa ”ei uskova”. Kreikka jättää viimeisen tuomio - sanan pois, jos teksti olisi kreikan käännös, sitä ei tässäkään olisi.)

3 Ettekö tiedä, että me tuomitsemme enkeleitä? Kuinka paljon sitten niitä, mitkä ovat tämän maailman!
(Kreikassa ”tämän maailman” sijasta ”päivittäisiä”. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, tässäkin olisi niin.)

4 Vaan jos teillä on tuomiot maailman ylle, niitäkö, jotka ovat seurakunnassa halveksittuja, te laitatte istumaan tuomittavaksi?
5 Mutta sen minä sanon teille häpeäksi; eikö teissä siis ole edes yhtä viisasta, joka pystyisi sopimaan veljien välillä?
6 Vaan veli on tuomittu veljensä kanssa, ja vielä niiden edessä, jotka eivät usko!
7 Sen tähden, te olette siis nyt syyllisiä olemuksessanne, että toinen toistanne tuomitsette. Sillä minkä tähden te ette olisi sorrettuja, ja minkä tähden ette olisi riistettyjä?
8 Vaan te sorratte ja riistätte veljiännekin!
(Kreikassa käsikirjoituserot ovat veljelle tai veljille; ”veljellenne” olisi arameassa xxxx. Kreikan teksteissä ”myös” tilalla on ”ja”.)

9 Vai ettekö tiedä, että väärät eivät peri Jumalan kuningaskuntaa? Älkää eksykö! Eivät huorintekijät, eivätkä epäjumalien palvelijat, eivätkä avionrikkojat, eivätkä turmeltuneet, eivätkä miesten kanssa makaavat miehet,
(Turmelija tulee sanan verbijuuresta, toisiin kohdistuvaa eksyttämistä. Kaikki raamatun ajan käännökset liittävät termin seksuaaliseen kierouteen, joten se on tässä kohdassa tarkoitettu merkitys. ”Miesten kanssa makaavat” on maskuliinimuoto, laitoin ”miehet” jakeen loppuun selkeyttämiseksi.)

10 eivätkä ahneet, eivätkä varkaat, eivätkä juomarit, eivätkä pilkkaajat, eivätkä väkivaltaiset; nämä eivät peri Jumalan kuningaskuntaa.
11 Ja näitä jotkut teistä olivat, vaan te olette pestyt ja pyhitetyt, ja vanhurskautetut meidän Herramme Jeshuan, Messiaan nimen kautta, ja meidän Jumalamme hengen kautta.
12 Kaikki on minulle luvallista, vaan kaikki ei minua hyödytä. Kaikki on minulle luvallista, vaan kukaan ei ole minua vallitseva.
(Kreikka käyttää sellaista sanaa, jonka voi tulkita joksikin muuksikin kuin ihmiseksi. Aramea ei. Suomennokset menevät kontekstin mukaan, ja se on oikea käännöstapa sanan ollessa epävarma.)

13 Syötävä on vatsan, ja vatsa syötävän, mutta Jumala tekee molemmat turhiksi. Mutta ruumis ei ole haureutta varten, vaan meidän Herrallemme, ja meidän Herramme on ruumista varten.
14 Mutta Jumala nostatti meidän Herrammekin, ja nostaa meidät hänen voimansa kautta.
15 Ettekö te tiedä, että teidän ruumiinne ovat Messiaanjäsenet? ”Ottakaamme Messiaan jäsenet, tehkäämme niistä huoran jäsenet.” Ei näin!
16 Vai ettekö tiedä, että joka liittyy huoraan, on yksi ruumis, sillä sanotaan, ”että he molemmat olisivat yksi ruumis”?
17 Mutta joka liittyy meidän Herraamme, on hänen kanssaan yksi henki.
18 Paetkaa haureutta! Kaikki synti, jota ihminen tekee, on hänen ruumiinsa ulkopuolella, mutta se, joka tekee huorin, tekee syntiä ruumiissaan.
19 Vai ettekö tiedä, että teidän ruumiinne on sen pyhyyden hengen temppeli, joka teissä asustaa; se, jonka te olette vastaanottaneet Jumalalta, ettekä te ole teidän sielujenne?
20 Mutta teidät ostettiin hinnalla, sen tähden, olkaa kirkastamassa Jumalaa ruumiissanne ja hengessänne, näissä, jotka ovat Jumalan.

7 luku

1 Mutta niistä, jota te kirjoititte minulle; on kaunista miehelle, olla lähestymättä vaimoa,
2 Vaan haureuden tähden, ottakoon vaimonsa, ja vaimo ottakoon aviomiehensä.
(”Synti” - sanaa ei ole kreikassakaan.)

3 Mies olkoon peittämättömänä vaimolleen, rakkauden velvoittamana, siten myös vaimo miehelleen.
(Bysantin tekstiryhmä laittaa rakkauden tilalle ”hyvä tahto”, muuten sana puuttuu kreikasta. Paljastautuminen tässä on ”peitteen pois ottamista”.)

4 Vaimolla ei ole valtaa ruumiinsa yli, vaan se on hänen aviomiehensä, siten myös miehellä ei ole valtaa ruumiinsa yli, vaan se on hänen vaimonsa.
5 Sen tähden, älkää riistäytykö toinen toisestanne pois, vaan silloin, kun te kaksi sovitte, että ajaksi antautuisitte paastoon ja rukoukseen, ja taas käännätte kasvonne sille tahdolle, ettei saatana kiusaisi teitä, sen teidän ruumiidenne himon tähden.
(Kreikka käyttää yhteen kokoontumista, arameassa kasvot käännetään tahdolle. Kreikassa negatiivinen hillittömyys, arameassa neutraali ja luonnollinen ruumiin  ”himo”. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, jakeessa olisi jälleen sen mukaiset sanavalinnat.)

6 Mutta tämän minä sanoin voimattomuuksien mukaan, en käskynä!
(Kreikassa ei ole mitään voimaan liittyvää.)

7 Sillä minä tahdon, että kaikki ihmislapset olisivat kuin minä, puhtaudessa, vaan jokainen hänelle annetun lahjan mukaan; yksi sillä tavalla ja toinen toisella tavalla.
(Puhtaus puuttuu kreikasta, jos teksti olisi kreikasta käännetty, sitä ei olisi tässäkään.)

8 Mutta minä sanon niille, joilla ei ole naista, ja leskille, että on heille hyödyksi, jos pysyisivät niin kuin minä.
9 Mutta jos he eivät kestä, menköön naimisiin, sillä vaimon ottamisesta on hyötyä; parempi kuin palaa siinä himossa.
(Jae menee kreikassa eri tavalla ja eri sanavalinnoilla. RK menee tarkasti kreikan mukaan, KR38 ei.)

10 Mutta niille, joilla on nainen, minä käsken – en minä, vaan minun Herrani – että vaimon ei tule eristäytyä aviomiehestään.
11 Ja jos eristäytyisi, pysyisi ilman miestä, tai liittoutuisi aviomieheensä. Ja mies ei saa
jättää vaimoaan!
12 Mutta muille minä sanon – minä, ei minun Herrani – jos veljellä on vaimo, joka ei ole uskova, ja hän tahtoo asustaa hänen kanssaan, älköön jättäkö häntä.
(Lopun sanamuodot; jos vaimo tahtoo asua miehen kanssa, mies ei saa jättää vaimoa. Kreikassa ”suostuu”, arameassa ”tahtoo”. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, tässä olisi eri verbi.)

13 Ja sellainen vaimo, jolla on aviomies, joka ei usko, ja hän tahtoo asustaa hänen kanssaan, älköön jättäkö aviomiestään.
14 Sillä hän, sellainen mies, joka ei usko, pyhitetään vaimon kautta, joka uskoo, ja sellainen vaimo, joka ei usko, pyhitetään miehen kautta, joka uskoo, muuten heidän lapsensa ovat saastaisia, mutta nyt he ovat puhtaat.
15 Mutta jos hän, joka ei usko, eristäytyy, eristäytyköön; veli tai sisar ei ole näiden kautta orjuutettu. Jumala kutsui meidät rauhaan.
16 Sillä mistä sinä tiedät, vaimo, saako aviomiehesi elää, tai sinä, mies, tiedätkö, tuleeko sinun vaimosi elämään?
17 Vaan jokainen sen mukaan, kuin Herra hänelle jakoi, ja jokainen sen mukaan, kuin Jumala hänet kutsui, vaeltakoon; ja myös kaikkia seurakuntia minä sillä tavalla käsken.
18 Jos joku on kutsuttu ympärileikattuna, älköön kääntykö ympärileikkaamattomuuteen, ja jos kutsuttu ympärileikkaamattomana, älköön ympärileikatko.
19 Sillä ei ympärileikkaus ole mitään, eikä ympärileikkaamattomuuskaan, vaan Jumalan käskyjen pitäminen.
20 Jokainen pysyköön siinä kutsumuksessa, jolla hänet on kutsuttu.
(Asema, jota suomalaiset käyttävät, on hieman tulkinnallinen, sille olisi oma sanakin, jota tässä ei ole.)

21 Jos olet palvelijana kutsuttu, älä huolestu, vaan jos kuitenkin voit olla vapautettu, valitse, että palvelisit.
(Kreikan teksteissä ”ennemmin tekisit työtä”; palvelemisen voi kääntää sillä tavalla, mutta se jättää aramean papillisen merkityksen pois kokonaan, eikä aramea käytä sanaa ”ennemmin”.)

22 Sillä sellainen, joka on kutsuttu olemaan työntekijä, meidän Herrassamme, hänet Jumala tekee vapaaksi. Sillä tavalla myös sellainen, joka on vapaana miehenä kutsuttu, on Messiaan työntekijä.
23 Teidät ostettiin kalliilla; älkää olko ihmisten orjia.
24 Jokainen siinä, missä on kutsuttu, veljet, siinä pysyköön, Jumalan kanssa.
25 Mutta neitsyydestä minulla ei ole käskyä Jumalalta, mutta ohjeen annoin, niin kuin Jumalan armoittama mies, että olisi uskova.
26 Ja minä luulen, että tämä on kaunista, sen lähestyvän ahdistuksen ajan tähden, että ihmiselle on hyödyksi olla siten.
(Ahdistus on ns. ”Esterin ahdistus” tässä. Harvinainen rabbiininen termi. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, käytössä olisi normaali ultsana.)

27 Sinä, vaimon kautta sidottu, älä etsi eroamista. Sinä, vaimosta eronnut, älä etsi vaimoa.
(Etsiminen tällä sanalla on myös esirukousta, ja tavoittelua, pyytämistäkin.)

28 Ja jos ottaisit vaimon, sinä et tee syntiä, ja jos neitsyt menee miehelle, ei hän tee syntiä. Mutta niillä on ruumiillista kärsimystä, jotka sillä tavalla ovat. Mutta minä yritän säästää teitä.
29 Ja tämän minä sanon, veljet, siis että aika on käymässä vähiin; että ne, joilla on naisia, olisivat kuin ei heillä olisikaan.
30 Ja ne, jotka itkevät, niin kuin eivät itkisi, ja ne, jotka iloitsevat, niin kuin eivät iloitsisi, ja ne, jotka ostavat, kuin eivät omistaisi.
31 Ja ne, jotka hyötyvät tästä maailmasta, ei puhtaiden, hyödyllisten ulkopuolella; sillä tämän maailman muoto on poistumassa.
32 Tämän tähden, minä tahdon, että oltaisiin ilman huolia, sillä sellainen, jolla ei ole vaimoa, ajattelee Herransa kautta, että kuinka hänen Herraansa miellyttäisi.
33 Ja sellainen, jolla on vaimo, huolehtii maallisista, että kuinka miellyttäisi vaimoaan.
34 Mutta on sellainenkin ero vaimon ja neitsyen välillä; joka ei ole ollut miehelle, ajattelee hänen Herransa kautta, että olisi pyhä, ruumiissaan ja hengessään, ja sellainen, jolla on aviomies, ajattelee maallisia, että kuinka miellyttäisi aviomiestään.
35 Mutta tämän minä sanon teidän eduksenne; en minä ole heittämässä teitä varten ansaa, vaan että olisitte uskossa teidän Herranne kanssa, kauniissa muodossa; ei ajatellen maallisia.
36 Mutta jos joku luulee häpeävänsä neitsyensä kautta, että hänen aikansa on mennyt ohi, eikä häntä annettu miehelle, ja hänet täytyy luovuttaa, tehköön sen mukaan kuin tahtoo; ei tee syntiä naittaessaan.
(Yleensä kreikassa viimeinen sana on monikko, vaikka jae puhuu neitsyen isästä. Aramea menee selkeästi. On kuitenkin olemassa kymmeniä vähemmän arvostettuja kreikan käsikirjoituksia, jotka menevät tämän mukaan tässä jakeessa. Arameassa eroja ei ole.)

37 Mutta sellainen, joka todellakin päättää mielessään, eikä tahto ahdistaa häntä, ja hänellä on käskyvalta yli hänen tahtonsa, ja siten päättää lujasti sydämessään, että varjelee neitsyensä; hän tekee kauniisti.
38 Ja sen tähden sellainen, joka antaa neitsyensä, tekee kauniisti; ja sellainen, joka ei anna neitsyttään, tekee enemmän kauniisti.
39 Vaimo on aviomieheensä sidottu sen kirjoitetun sanan kautta, mutta jos hänen aviomiehensä nukkuu pois, hän vapautuu olemaan kenelle tahtoo; yksin meidän Herramme kautta.
(”Sanan kautta” on vain viidessä kreikan tekstissä, mutta on latinan vulgatassa ja useiden ”kirkkoisien” lainauksissa. Tällainenkin yksityiskohta tukee aramean käyttöä ensimmäisillä vuosisadoilla.)

40 Mutta hän on siunattu, jos pysyisi sillä tavalla, niin kuin on minun oma ajatukseni. Mutta minä luulen, että minussakin on Jumalan henki.

8 luku

1 Mutta epäjumalien uhreista me tiedämme, että kaikilla meillä on se tieto. Ja se tieto sekoittaa, mutta rakkaus rakentaa.
(Sekoittaminen on sanana sitä, kun nuotiossa sekoitetaan palavia hiiliä. Siinä liekki ja lämpö kasvaa, ”paisuu”, josta sanan uudempi merkitys.)

2 Mutta jos joku luulee jotain tietävänsä, hän ei sitä vielä tiedä, niin kuin hänen täytyy tietää.
3 Mutta jos joku rakastaa Jumalaa; tämä on hänelle tunnettu.
(Suomalaisissa ”Jumala tuntee”, joka on tavallaan pakko laittaa kielen rakenne-eron tähden.)

4 Sen tähden, epäjumalien uhrien syömisestä; me tiedämme, ettei maailmassa ole mitään epäjumalia, ja ettei ole toista Jumalaa, paitsi yksi.
5 Sillä vaikka on niitä, joita kutsutaan ”jumaliksi”, joko taivaissa tai maassa, siten onkin monia ”jumalia” ja monia ”herroja”,
6 Vaan meille on hän, meidän yksi, isä Jumala, sillä kaikki on hänestä, ja me olemme hänessä, ja yksi Herra, Jeshua, Messias, että kaikki on hänen kätensä kautta, ja myös me olemme hänen kauttaan.
7 Vaan jokaisella ei ole sitä tietoa, sillä on ihmisiä, jotka omassatunnossaan vieläkin syövät ikään kuin epäjumalille uhrattua, ja koska heidän omatuntonsa on heikko, se on tahriintunut.
(Jae ei puhu mitään lihan syömisestä – ei kreikassakaan.)

8 Mutta syötävä ei lähennä meitä Jumalaan. Sillä jos me syömme, emme tule rikkaammiksi, ja jos emme syö, me emme menetä.
(Kreikassa loppulauseet toisinpäin. Mutta muitakin pieniä lukueroja on kreikan teksteissä niin paljon, että kreikan tekstissä heijastuu epäselvyys sanatarkkuuden suhteen.)

9 Mutta katsokaa, ettei tämä teidän valtanne olisi kompastusta heikoille!
10 Sillä jos joku näkisi sinut, jolla on se tieto, että sinä aterioit epäjumalien huoneessa, eikö, katso, hänen omatuntonsa, koska se on heikko, rohkaistu syömään sitä uhrattua?
(Kreikassa epäjumalien talo on ”idolion”, joka on täysin vastaava sanonta.)

11 Ja hän tuhoutuu, sen sinun tietosi kautta; sellainen, joka on hauras – jonka tähden Messias kuoli!
12 Ja jos te siten loukkaatte veljiänne, ja murskaatte heidän hauraat omattunnot, te loukkaatte Messiasta.
(Kreikka käyttää ”synnin tekemistä”, eikä hauraan murskaaminen tule niin selvästi esiin kuin tässä.)

13 Tämän tähden, jos syötävä saa veljeni kompastumaan, minä en milloinkaan syö lihaa, etten riko veljeäni vastaan.

9 luku

1 Enkö minä sitten ollut vapaa, vai enkö ollut apostoli, vai enkä minä nähnyt Jeshuaa, Messiasta, meidän Herraamme, vai ettekö te olleet minun tekoani minun Herrassani?
(Kreikassa vapaan ja apostolin paikat vaihtelevat, siksi myös kreikkaan pohjautuvissa käännöksissä. Esimerkiksi bysantissa menee päinvastoin, ja KJV seuraa sitä; samoin Agricola.)

2 Ja jos en toisille ollut apostoli, vaan teille minä olin, ja te olette minun apostolintyöni sinetti.
(Kreikassa on lopussa ”Herrassa”; arameassa ei. Sehän on jo edellisessä jakeessa muutenkin.)

3 Ja minun puolustukseni niille, jotka minua tuomitsevat, on tämä;
4 Miksi meille ei ole luvallista syödä ja juoda?
5 Ja miksi meille ei ole luvallista sisaren – vaimon – matkustaa meidän kanssamme, niin kuin muilla apostoleilla, ja kuin meidän Herramme veljellä, ja kuin Keefa’lla?
6 Tai ainoastaan minä ja Bar - Naba, meilläkö ei ole käskyvaltaa, ettemme palvelisi?
7 Kuka palvelee papillisessa palvelutyössä sielunsa kustantamana, tai kuka istuttaa viinitarhan, eikä syö sen hedelmistä, tai kuka ruokkii lampaita, eikä syö oman laumansa maidosta?
(Palach on ensisijaisesti papillista palvelemista, ehkä sen voi tulkita taistelemiseksikin, mutta tarkasti se ei sitä ole – sotimiselle on muita sanoja.)

8 Sanonko minä nämä niin kuin ihminen? Katso, myös kirjoitettu sana sanoo nämä;
9 Sillä kirjoitettu on, siinä Moshe’n sanassa, että ”älä sido kulkevaa härkää”. Härästäkö Jumala on huolissaan?
10 Vaan tiedoksi, että meidän tähtemme hän sen sanoo, sillä meidän tähtemme se kirjoitettiin; sen tähden, että kyntäjällä, joka kyntää, olisi toivo, ja sellaisella, joka kulkee pellolla, olisi toivo sadosta.
11 Jos me hengen asiaa teihin kylvimme, onko se suuri asia, jos me teistä ruumiin asiaa
niitämme?
(Jos teksti olisi kreikasta käännetty, tässä olisi selkeät hengellinen; xxxx, ja ruumiillinen; xxxx.)

12 Ja jos toisilla on käskyvaltaa teidän yli, eikö meillä täytyisi ennemmin olla? Vaan me emme ole käyttäneet tätä valtaa, vaan kestäneet kaiken, ettei Messiaan evankeliumia missään asiassa estettäisi.
13 Ettekö tiedä, että ne, jotka palvelevat pyhäkössä, saavat pyhäköstä elatuksen, ja ne, jotka palvelevat alttarilla, sen alttarin päällä jakavat?
14 Siten myös meidän Herramme käski, että ne, jotka hänen evankeliumiaan julistavat, saisivat hänen evankeliumistaan elää.
15 Mutta minä en käyttänyt näistä yhtäkään, enkä minä tämän tähden kirjoittanut, että minulle olisi sillä tavalla hyötyä, sillä minä mieluummin kuolemalla kuolen, kuin että joku tekee minun kunniani tyhjäksi.
16 Sillä minulla, joka evankelioin, ei edes ole kunniaa, sillä minua vastaan on tehty salaliitto, mutta voi minua, ellen evankelioi!
(Lahjonnan kautta tehty salaliitto, sanalla ei ole muita merkityksiä.)

17 Sillä jos minä oman tahtoni kautta tätä harjoitan, minulle on palkka, mutta jos ilman omaa tahtoani, se huonekunnan johtajuus on minulle uskottu.
18 Sen tähden, se minun palkkani on sellainen, että kun minä evankelioin, etten kulujen tähden sitä Messiaan toivon sanoman työtä tekisi, enkä käyttäisi evankeliumissa sitä käskyvaltaa, joka minulle annettiin.
19 Sillä kun minä olen kaikesta siitä vapaana, minä olen oman sieluni tehnyt jokaiselle
alamaiseksi, että monia herättäisin.
(Aramea käyttää herättämistä, kreikka ansaitsemista; ehkä aramea menee hieman järkevämmin tässä. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, herättämisen tilalla olisi kreikkaa vastaava verbi.)

20 Ja juutalaisten kanssa minä olen ollut kuin juutalainen, että juutalaisia herättäisin, ja heidän kanssaan, jotka ovat sen kirjoitetun sanan alla, minä olen ollut kuin ne, jotka ovat sen sanan alla, että niitä, jotka sen sanan alla ovat, herättäisin.
21 Ja niille, joilla ei ole sitä kirjoitettua sanaa, minä olen ollut kuin ilman sanaa, vaikka en ollut ilman Jumalan sanaa, vaan Messiaan sanan kautta, että myös niitä, jotka ovat ilman sanaa, herättäisin.
22 Heikkojen kanssa minä olen ollut kuin heikko, että heikot heräisivät. Jokaiselle minä olen ollut kaikkea, että jokainen saisi elää.
(Kreikassa ei ole kuin kaksi käsikirjoitusta, jotka menevät tämän mukaan, muissa suomalaista vastaava ”pelastaakseni edes muutamia”. Kokonaisilmoituksen mukaan tämä menee paremmin; ”jokainen”.)

23 Mutta tämän minä tein sen tähden, että itsekin olisin sen toivon sanoman osanottaja.
(Kreikassa ”kaiken minä teen”. Aramea imperfekti, ja kaiken tilalla ”tämä”. Jos teksti olisi kreikasta käännetty, jae alkaisi xxxx. Tämän tyylisiä eroja on niin paljon, ettei kirje voi millään olla kreikasta käännetty, eikä kreikka tästä, vaan on niin kuin Critical Text valmistaja G.H.Gwilliam sanoo tutkielmassaan ”The Place of the Peshitto Version in the Apparatus Criticus of the Greek New Testament” (Oxford, 1903), aramea on täysin muista riippumaton ja ainutlaatuinen. Siitä huolimatta Gwilliamilla ja muillakin oli yhteinen ajatus siitä, että ehkä Antiokian seudulla oli käytössä sellainen kreikan teksti, josta tämä voisi olla käännetty.)

24 Ettekö tiedä, että ne, jotka stadionilla juoksevat, he kaikki juoksevat, vaan yksi on hän, voiton saava; siten juoskaa, että eteenpäin kulkisitte.
(Stadionin tai muiden ”lainasanojen” käyttö ei todista mitään ”alkukielestä”; muuten voisimme sanoa, että esimerkiksi hebreankielinen Midrash Tanchuma olisi samoin kreikasta käännetty. Alkukielen todisteet on saatava muilla tavoilla; raamatun aikana sanastoa käytettiin yleisesti vähän joka kielessä.)

25 Mutta kaikki ihmiset, jotka ponnistellen tekevät, hillitsevät kaikessa mielensä, ja nämä juoksevat, että saisivat kruunun, joka on turmeltuva, mutta me turmeltumattoman.
(KR38 lisää jakeeseen ”vain”, joka vähättelee sanomaa, vaikka se ei ollut Paavalin ajatus. RK korjaa taas kauniisti. Useat KR38 ”vain”- sanat kannattaa tarkistaa, onko kreikassa tai arameassa todellakin niin.)

26 Sen tähden, minä en juokse siten niin kuin en mitään tietäisi, enkä taistele siten kuin hän, joka ilmaa vastaan taistelee.
(Kreikassa nyrkkeily, jonka mukaan RK menee. Arameassa samoin, mutta ehkä ennemmin painimatsi. Urheilusta, näytösluontoisesta, kyse joka tapauksessa.)

27 Vaan minä olen voittanut minun ruumiini, ja pidän sitä alamaisena, etten minä, joka olen toisille julistanut, olisi olemuksessani hylätty.
(Kreikassa ei ole vastinetta aramean knoma, olemus – termille ollenkaan.)

10 luku

1 Mutta minä tahdon, veljet, että te tietäisitte, että kaikki meidän isämme olivat sen pilven alla, ja kaikki kulkivat sen meren kautta toiselle puolelle.
2 Ja he kaikki saivat kasteen Moshe’n kautta siinä pilvessä, ja siinä meressä.
3 Ja he kaikki söivät sitä yhtä hengen syötävää.
4 Ja he kaikki joivat sitä yhtä hengen juomaa, sillä he olivat janoisia, siitä hengen kalliosta, joka oli tullut heidän kanssaan. Mutta se kallio oli hän – Messias.
(Jakeet viittaavat Midrash Rabbah Bereshit – opetuksiin, jotka löytyvät muualtakin (mm. Zohar Bereshit, Pesikta de’rab Kahana, ym.) ; pilvi muodosti ”lehtimajan” kansan ylle, ja kallio oli Messias; kaikki nämä asiat Paavali oli oppinut Gamalielin koulutuksessa, näitä hän ei ole itse saanut mistään muualta.)

5 Vaan Jumala ei ollut mielistynyt heidän paljouteensa, sillä he lankesivat erämaassa.
6 Mutta nämä olivat meille se esimerkki, ettemme olisi samoin pahaa himoitsemassa, niin kuin nämä himoitsivat.
(Suomalaisissa ”varoittava esimerkki”, mutta varoittavaa ei ole Paavalin ajan teksteissä; erämaavaelluksen kansan esimerkissä on ”varoittavan” lisäksi päinvastaistakin.)

7 Älköönkä myös olko epäjumalien palvelijoita, kuten myös osa heistä palveli, niin kuin kirjoitettu on, että ”kansa istui syömään ja juomaan, ja nousi leikittelemään”.
(Lainaus on 2Moos.32:6 aramean peshitta – versiosta, sanatarkasti.)

8 Älköönkä myös tehkö huorin, samoin kuin osa heistä teki huorin, ja heitä kaatui yhdessä päivässä kaksikymmentäkolme tuhatta.
9 Älkääkä kiusatko Messiasta, samoin kuin osa heistä kiusasi, ja he hukkuivat käärmeiden tähden.
(Kreikan teksteistä esim. Sinaiticus sanoo ”Herraa”, ja siksi KR38/RK. Osa sanoo ”Jumalaa”. Variaatioiden taustalta näkyy eri länsimaisten kirkkokuntien teologisia painotuksia.)

10 Älkääkä valittako, samoin kuin osa heistä valitti, ja he hukkuivat kuoleman enkelin kautta.
(Suora viittaus sen ajan targum ja midrash - kirjallisuuteen, meidän raamattumme ei tätä kerro. Tämä kuoleman enkeli on todella yleinen aihe kaikessa juutalaisessa vanhassa kirjallisuudessa.)

11 Mutta kaikki nämä, mitä heille tapahtui, olivat meille esimerkiksi, ja kirjoitettiin oppaaksemme, meidän, joiden ylle maailman viimeinen aika on tullut.
(Jos teksti olisi kreikasta käännetty, ”tapahtui”, olisi eri sana. Tässä oleva gdash on erikoisempi termi, ja se on sitä, mitä sokealle tapahtuu. Löytyy Pietarin kirjeistäkin. Sanaa tuskin käyttää kukaan muu kuin äidinkielenään puhuva. Kreikasta puuttuu myös ”esimerkki meille”. Suomalaissa vain ”esikuvallista”.)

12 Joka siis luulee seisovansa, varokoon, ettei lankea!
13 Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus. Mutta hän, Jumala, on uskollinen, ettei salli teitä kiusattavan enemmän kuin jaksatte, vaan hän on valmistava ulospääsyn teidän kiusauksistanne, niin että pystytte kestämään.
14 Tämän tähden, rakkaani, paetkaa epäjumalien palvelemista!
15 Minä puhun niin kuin viisaille; tuomitkaa te, mitä minä puhun.
16 Se kiitoksen malja, jonka me siunaamme, eikö se ole Messiaan veren osallisuus? Ja se meidän leivän murtamisemme, eikö se ole Messiaan ruumiin osallisuus?
(Kreikassa siunauksen malja.)

17 Samoin kuin hän on se yksi leipä, siten me kaikki olemme yksi ruumis, sillä me kaikki olemme saaneet sitä yhtä leipää.
18 Katsokaa Israelia, joka on lihassa; eivätkö ne, jotka syövät uhria, ole osallisia alttarista?
(Kreikassa ”lihan mukaan”, mutta suomalaiset laittavat ”luonnolliseksi”.)

19 Sen tähden, mitä minä sanon? Onko epäjumala jotain, tai onko epäjumalien uhri jotain? Ei ole!
(Viimeinen ”ei” puuttuu kreikan teksteistä. Lauserakenne on seemiläisittäin ja tässä vaikea kääntää tarkasti; se näkyy myös kreikan käsikirjoitusten eroavaisuuksissa.)

20 Vaan se, mitä ne uskottomat uhraavat riivaajille, eivät he sitä Jumalalle uhraa. Mutta minä en tahdo, että te olisitte osallisia riivaajista.
(Kreikan teksteissä epänormaalin paljon eroja jakeen persoonamuodoissa.)

21 Te ette voi juoda meidän Herramme maljaa, ja riivaajien maljaa, ettekä te voi olla osallisia meidän Herramme pöydässä, ja riivaajien pöydässä!
22 Vai yritämmekö saada Herramme mustasukkaiseksi? Olemmeko me hänestä vahvempia?
(Kiivaus, intohimo, mustasukkaisuus – avioliittotermi. Vahvuus tässä on nimenomaan tunne - elämästä.)

23 Kaikki on minulle luvallista, vaan kaikki ei hyödytä. Kaikki on minulle luvallista, vaan kaikki ei rakenna.
24 Älköön kukaan etsikö itsekkäästi, vaan jokainen myös lähimmäiselleen.
(Kreikasta puuttuu ”myös”, ja muuttaa lauseen merkitystä siten, että itselleen pyytäminen olisi kiellettyä. Näin Herra ei opeta, eikä Jakob kirjeessään – aramea menee paremmin kokonaisuuden mukaan.)

25 Syökää kaikkea, mitä lihakaupassa myydään, kyselemättä omantunnon tähden.
(Lihakauppa on tarkemmin ”paistikauppa”. Eri asia sitten, myytiinkö ihmisille sianlihaa sellaisissa – ainakin Midrash Rabbah Eikah mainitsee, että sianlihaa myytiin koirille ja muille eläimille.)

26 Sillä Herran on maa, ”täyteydessään”.
(Aramean peshitta psalmit 24:1 ja 50:12 sanovat sen juuri näin, ”täyteydessään”.)

27 Mutta jos joku uskottomista kutsuu teidät, ja tahdotte mennä, syökää kaikkea eteenne laitettua, kyselemättä omantunnon tähden.
28 Mutta jos joku sanoisi teille, että ”tämä on sitä uhrattua”, älkää syökö sen tähden, mitä hän sanoi, ja omantunnon tähden.
(Bysantin tekstiryhmä lisää tähänkin jakeen 26, ilmeisesti kirjoitusvirhe.)

29 Mutta omatunto, minä sanon, ei ole teidän omanne, vaan hänen, joka sanoi, sillä miksi minun vapauteni olisi tuomittua toisten omantunnon tähden?
30 Jos minä jotain siunauksen kautta käytän, miksi olen pilkattu siitä, mistä minä kiitän?
31 Sen tähden, jos te syötte, ja jos te juotte, ja jos jotain teette, tehkää kaikki sitä Jumalan kirkkautta varten.
32 Olkaa ilman rikkomusta juutalaiselle ja aramealaiselle, ja Jumalan seurakunnalle.
(Kreikka korvaa aramealaisen tässäkin kreikkalaisella, ikään kuin arameaa käyttäviä ei olisi koskaan ollutkaan. Sama linja koko länsimaisessa kirkkohistoriassa.)

33 Niin kuin minä myös joka asiassa olen kauniina jokaiselle, enkä etsi sellaista, mistä on minulle hyötyä, vaan sitä, mistä on monille hyötyä, että he saisivat elää.
(Suomalaisten ”kelvata kaikille” on vähän liian tulkinnallinen käännös, jos sanatarkkuutta ajatellaan.)

Aramean käännös löytyy täältä http://www.apokryfikirjat.com/1kor.pdf

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti