tiistai 18. heinäkuuta 2017

Johanneksen kirjeet



Johanneksen kirjeet

 

Johanneksen ensimmäinen kirje

 

 1 luku

 

1 Me ilmoitamme toivon sanomana teille häntä, joka oli alusta; hän, jota me kuulimme ja katselimme, näimme omilla silmillämme, ja koskettelimme käsillämme; hän, joka on se elämän sana.

(Evankeliumi on tässä aramealainen ”toivon sana”, sevartha verbinä. Johannes aloittaa heti jokaiselle aikansa juutalaiselle tutulla terminologialla, ”bereshit ” viittaa luomistyöhön ja ”se elämän sana” targumien memra-termiin.

Tuo mmra/mltha sana, ja toistuva pyhän hengen työ ja siitä avoin kirjoittaminen targumien teksteissä aiheutti sen, että juutalaiset eivät targumia lue.

Kristityt taas eivät lue targumeja, koska he luulevat, että ne ovat juutalaisten käyttämiä. Toisaalta, länsimaisen uskovan on lähes mahdoton edes löytää noita arameankielisiä raamatun käännöksiä. Devar Chaim–termiä ”elämän sanana” ei ole olemassa missään muualla kuin Delitzschin käännöksessä.)

2 Ja se elämä paljastettiin, ja me näimme sen, ja me todistamme ja julistamme teille iankaikkisia elämiä. Nämä, jotka olivat olleet isän luona, ja ovat meille paljastettuja.

(Paljastaa on tarkempi kuin ilmestyä. Sanasta tulee myös nimi Goljat, josta mainitaan, että ”hän oli kuin paljastettu/alaston sotavarustuksessaan, Jumalan edessä”. Elämä on sanana monikko, sanan ”nämä” tähden, jos olisi kyse yhdestä elämästä, הנון tilalla lukisi הי.)

 3 Ja sitä, mitä me näimme ja kuulimme, me myös teille julistamme, että teillä olisi yhteys meidän kanssamme, ja sellainen yhteys, joka meillä on Isän kanssa, ja hänen poikansa Jeshuan, Messiaan kanssa.

(Yhteys on ensisijaisesti yhteistyötä.)

4 Ja näitä me kirjoitamme teille, että meidän ilomme, joka teissä on, olisi täydellinen.

(Tässä käytetty täydellinen on johdettu samasta sanasta, joka merkitsee astian täyttämistä. Kreikan tekstit eroavat vähän toisistaan, mutta ajatus, ”joka teissä on”, puuttuu.)

 5 Ja tämä on sitä evankeliumia, jota me olemme häneltä kuulleet, ja me evankelioimme teille häntä, sitä Jumalan valkeutta, eikä hänessä ole lainkaan pimeyttä.

(Jakeen voi kääntää myös, että ”evankelioimme teille, että Jumala on se valkeus”, mutta silloin ei saa tuota ”hän”- sanaa sovitettua kieliopillisesti järkevästi. Sama ”tulkoon valkeus” (1Moos.1:3Tg) ja se valkeus, joka asuu Jumalan luona (Daniel 2:22), on myös yksi syy, miksi juutalaiset lopettivat targumin käytön. ”Kal kallah” on eräänlainen ”kertakaikkiaan”-sanonta.)

 6 Ja jos me sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, ja vaellamme pimeydessä, me valehtelemme, emmekä kulje totuudessa.

(Kulkeminen on sama termi, kun vene kulkee eteenpäin. Yhteys on tässäkin ennen kaikkea yhteistyötä.)

 7 Mutta jos me siinä valkeudessa vaellamme, niin kuin hän, joka on siinä valkeudessa, meillä on yhteys toistemme kanssa, ja Jeshuan, hänen poikansa veri, puhdistaa meitä kaikista synneistämme.

8 Ja jos me sanoisimme, ettei meillä ole syntiä, me eksytämme sielumme, eikä totuus ole meissä.

9 Mutta jos me tunnustamme syntimme, hän on uskollinen ja vanhurskas, ja hän päästää meidän syntimme, ja hän on puhdistava kaikesta vääryydestä.

10 Ja jos me sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, me teemme hänet valehtelijaksi, eikä hänen sanansa ole meidän luonamme.

 

2 luku

 

1 Lapseni, minä kirjoitan näitä, ettette syntiä tekisi, ja jos joku syntiä tekeekin, meillä on olemassa kirottujen lunastaja, Isän luona; Jeshua, vanhurskas Messias.

(Tässä tulee esiin se ”synnin palkka on kuolema, mutta...” – ajatus, jossa Jeesus on tullut lunastamaan kirotut. Kreikan kielestä puuttuneen terminologian tähden aramean ”parak lita” on suoraan kirjoitettu kreikaksi, parakletos. Teksti myös ilmoittaa, että Jeesus on tämä lunastaja, ei pyhä henki.)

2 Sillä hän on se armoistuin, joka on meidän syntiemme tähden, eikä ainoastaan meidän puolestamme, vaan myös kaiken maailman puolesta.

(Vaikka armoistuin on vähän huono sana, sehän merkitsee liiton arkin yläosaa, käytän sitä KR33 lukijoiden tähden. Chusaia tarkoittaa tätä, ei mitään sovitusta. Sama sana mm. Room.3:25 ja Hebr.9:5. Uuden liiton kirjoituksissa sovitus oli niin täydellinen, että koko VT:n papillista termiä ei käytetä enää, vaan meillä on ”Jumalan karitsa, joka pois ottaa maailman synnin”. Sovitus on vain tulkinnallisissa käännöksissä!)

3 Ja tämän kautta me tiedämme, että me tunnemme hänet, jos me pidämme hänen käskynsä.

4 Sillä hän, joka sanoo, että ”minä tunnen hänet”, eikä pidä hänen käskyjään, hän on valehtelija, eikä hänessä ole totuutta.

5 Mutta hän, joka pitää hänen sanansa, tässä Jumalan rakkaus todellakin on täydellistä, sillä tämän kautta me tiedämme olevamme hänessä.

6 Joka sanoo, että ”minä olen hänessä”, hänen tulee vaeltaa niin kuin Hänen vaelluksensa oli.

(Vaellus on tässäkin halaka, päivittäistä elämää.)

7 Rakkaani, minä en kirjoita teille uutta käskyä, vaan sen vanhan käskyn, joka teille oli alusta asti, mutta se vanha käsky on sitä sanaa, jonka te olette kuulleet.

8 Minä taas kirjoitan teille sen uuden käskyn, sen, joka on se hänessä ja teissä oleva totuus, että pimeys poistuu, ja se todellinen valkeus alkaa näkymään.

9 Sen tähden sellainen, joka sanoo olevansa valkeudessa, ja vihaa veljeään, hän on vielä pimeydessä.

10 Mutta hän, joka rakastaa veljeään, pysyy siinä valkeudessa, eikä hänessä ole kompastusta.

11 Mutta hän, joka vihaa veljeään, on pimeydessä, ja hänen vaelluksensa on pimeydessä, eikä hän tiedä, minne menee. Sen pimeyden tähden heidän silmänsä sokaistuvat.

12 Minä kirjoitan teille, lapset, että teidän syntinne ovat teille anteeksiannetut, hänen nimensä tähden.

13 Minä kirjoitan teille, isät, että te olette tunteneet hänet, joka on alusta ollut. Minä kirjoitan teille, nuorukaiset, että te olette voittaneet hänet, joka on se paha. Minä olen kirjoittanut teille, pojat, että te olette tunteneet isän.

14 Minä olen kirjoittanut teille, isät, että te olette tunteneet hänet, joka on alusta. Minä olen kirjoittanut teille, nuorukaiset, että te olette voimallisia, ja Jumalan sana hallitsee teissä, ja te olette voittaneet sen pahan.

(”Hallitsee” on Shar-sanasta, niin kuin shar shalom, rauhan ruhtinas.)

15 Älkää ystävystykö maailmaan, älkääkä sellaisiin, mitä siinä on. Sillä sellainen, joka on maailman ystävä; hänessä ei ole isän rakkautta.

(Paavi Gelasiuksen käyttämässä versiossa 400-luvulla puhutaan ”Isän hengestä”, eikä rakkaudesta. En löydä lähdettä tällaiselle vaihtoehdolle.)

16 Sillä kaikki sellainen, joka on maailmassa; se ruumiin himo ja silmien himo, ja maailman ylhäisyys, nämä eivät ole olleet isästä, vaan maailmasta.

17 Ja maailma katoaa, ja sen himo, mutta joka tekee Jumalan tahdon, jatkaa iankaikkisuuteen.

18 Lapseni, se aika on erilainen, ja niin kuin te olette kuulleetkin, että väärä messias tulee, ja nyt heille on ollut monta väärää messiasta, ja tästä me tiedämme, että se aika on toisenlainen.

(Sanan achar voi kääntää viimeiseksikin. Ensisijaisesti kuitenkin toisenlainen/erilainen aika.)

19 Meistä he lähtivät, mutta eivät meistä olleet. Sillä jos he olisivat meidän luonamme olleet, he olisivat pysyneetkin, mutta he lähtivät, että tiedettäisiin, että he eivät olleet meistä.

20 Ja te; teille on se voitelu siltä Pyhältä, ja teillä on kaikkien ihmisten erottelukyky.

21 En minä ole kirjoittanut teille, ettette te tuntisi sitä totuutta, vaan että te tunnette sen, ja että mikään valhe ei ole siitä totuudesta.

22 Kuka on pelkkä valehtelija? Vain sellainen, joka kieltää, sanomalla, että ”Jeshua ei ole se Messias”. Tällainen on valheen messias, hän, joka kieltää Isän ja kieltää myös sen Pojan.

23 Ja hän, joka kieltää sen Pojan, hän ei usko Isäänkään. Ja joka tunnustaa Pojan, tunnustaa myös Isän.

24 Ja te; se asia, mitä kuulitte alusta asti, on pysyvä teidän luonanne, sillä jos teidän luonanne pysyy se, mitä olette alusta asti kuulleet, myös te pysytte Isässä ja Pojassa.

25 Ja tämä on se lupaus, jonka hän on meille luvannut; iankaikkinen elämä.

26 Mutta minä olen kirjoittanut nämä teille niiden tähden, jotka teitä viettelevät.

27 Ja lisäksi, jos teidän kanssanne pysyy se voitelu, jonka te olette hänestä saaneet, te ette tarvitse ihmisiä opettamaan teitä, vaan niin kuin se voitelu, joka on Jumalasta, se on se opettaja teille, joka asiasta, ja se on totuus, eikä siinä ole valhetta; ja niin kuin hän on teitä opettanut: pysykää hänessä!

28 Ja nyt, lapseni, pysykää hänessä, että kun hän ilmestyy, ette joutuisi häpeään, vaan me saisimme olla peittämättömin kasvoin siinä hänen tulemuksessaan!

29 Jos te tiedätte, että hän on vanhurskas, tietäkää, että myös jokainen, joka tekee vanhurskautta, on hänestä.

 

3 luku

 

1 Ja katsokaa, kuinka suuresti Isän rakkaus pysyy meidän kanssamme, että meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi! Hän on myös meidät tehnyt. Tämän tähden maailma ei meitä tunne, koska he eivät tunne häntäkään.

Rakkaani, nyt me olemme Jumalan lapsia, eikä vielä ole paljastettu, mitä tulemme olemaan, mutta me tiedämme, että kun hän on ilmestyvä olemuksessaan, me olemme ja näemme hänet sellaisena, kuin hän on.

3 Ja jokainen, joka on sellainen; hänen yllään on tämä toivo, hänen sielunsa puhdistuu, niin kuin hän, joka on puhdas.

4 Mutta joka syntiä tekee, harjoittaa vääryyttä. Sillä synti on kaikkea sitä vääryyttä.

5 Ja te tiedätte, että hän ilmestyi ottamaan pois meidän syntimme, ja syntiä hänessä ei ole.

6 Ja jokainen, joka pysyy hänessä, ei ole syntinen, eikä kukaan synnintekijä ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.

7 Lapseni, älköön kukaan eksyttäkö teitä. Hän, joka tekee vanhurskautta, on vanhurskas, niin kuin myös hän, Messias, on vanhurskas.

8 Hän, joka harjoittaa syntiä, on satanasta, koska hän, satana, on alusta asti ollut syntinen, ja tämän tähden Jumalan poika ilmestyi, että hän tuli tekemään tyhjäksi satanan teot.

(Tässä ei ole man bereshit, joten ei viitata luomistyön alkuun. ”Alusta asti” on muusta alusta, kuten Hesekiel 28:13- kertoo.)

9 Jokainen, joka on saanut alkunsa Jumalasta, ei tee syntiä, koska hänen siemenensä on hänessä, eikä pysty syntisyyteen, koska hän on Jumalasta saanut alkunsa.

10 Tässä erotellaan Jumalan lapset satanan lapsista; jokainen, joka ei tee vanhurskautta, eikä rakasta veljeään, ei ole Jumalasta.

11 Sillä tämä on se käsky, jota te olette alusta alkaen kuulleet, että rakastakaa toinen toistanne.

12 Ei niin kuin Kain, hän, joka oli siitä pahasta, ja tappoi veljensä. Ja minkä tähden hän tappoi? Koska hänen tekonsa olivat pahat, ja hänen veljensä teot olivat vanhurskaat.

13 Älkääkä yllättykö, veljeni, jos maailma vihaa teitä.

14 Me tiedämme, että me olemme siirtyneet kuolemasta elämään, tämän kautta, että me rakastamme veljiämme. Joka ei rakasta veljeään, hän pysyy kuolemassa.

15 Sillä jokainen, joka vihaa veljeään, tappaa ihmisen, ja te tiedätte, ettei kenessäkään ihmisen tappajassa voi pysyä iankaikkinen elämä.

16 Tämän kautta me tunnemme hänen rakkautensa, joka on meidän kanssamme, että hän antoi oman sielunsa meidän puolestamme, ja on myös meille oikeaa, että mekin annamme itsemme veljien tähden.

17 Ja sellainen, jolla on maailman omaisuutta, ja näkee veljensä, jolla on puute, ja pidättää häneltä armollisuutensa; kuinka hänessä olisi Jumalan rakkautta?

18 Lapseni, älkää rakastako toinen toistanne sanojen ja kielen kautta, vaan tekojen ja totuuden kautta.

19 Ja tämän kautta me tulemme tunnetuiksi, että me olemme siitä totuudesta, ja olemme hänen edessään, joka on tuleva. Hän vahvistaa meidän sydämiämme!

20 Jos meidän sydämemme syyttää meitä, kuinka Jumala onkaan sydämiämme suurempi, ja hän tietää kaiken!

21 Rakkaani, jos meidän sydämemme ei syytä meitä, me olemme peittämättömin kasvoin Jumalan edessä.

22 Ja kaiken, mitä me pyydämme, me saamme häneltä, koska me pidämme hänen käskynsä, ja harjoitamme sellaista, mikä on kaunista hänen edessään.

23 Ja tämä on se hänen käskynsä, että me uskoisimme hänen Poikansa Jeshuan, Messiaan nimen kautta, ja rakastaisimme toinen toistamme niin kuin hän on meitä käskenyt.

24 Ja sellainen, joka varjelee hänen käskyään, hänen kauttaan varjeltuu, ja hän hallitsee hänessä. Ja tämän kautta me ymmärrämme sitä, mikä meissä hallitsee; siitä hänen hengestään, jota hän meille antaa.

 

4 luku

 

1 Rakkaani, älkää kaikkia henkiä uskoko, vaan käyttäkää hengen erottelukykyä, ovatko ne Jumalasta, koska maailmaan on lähtenyt monia valheen profeettoja.

2 Tämän kautta te tunnistatte Jumalan hengen; jokainen henki, joka tunnustaa, että Jeshua on se lihaksi tullut Messias, se on Jumalasta.

3 Ja jokainen henki, joka ei tunnusta, että Jeshua on tullut lihassa, se ei ole Jumalasta, vaan tällainen on sen valheen messiaasta, josta te olette kuulleetkin, että hän tulee, ja se on tästä maailmasta.

Mutta te olette Jumalasta, lapset, ja olette voittaneet nämä, koska hän, joka teissä on, on suurempi kuin hän, joka on maailmassa.

5 Ja ne ovat maailmasta. Tämän tähden ne puhuvat maailmasta, ja maailma kuulee heitä.

6 Mutta me olemme Jumalasta, ja hän, joka tuntee Jumalan, kuulee meitä, ja sellainen, joka ei ole Jumalasta, ei kuule meitä. Tämän kautta me ymmärrämme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.

7 Rakkaani, rakastakaa toinen toistanne sen rakkauden tähden, joka on Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta saanut alkunsa ja tuntee Jumalan.

8 Koska Jumala on rakkaus, ja jokainen, joka ei rakasta, ei tunne Jumalaa.

9 Tämän kautta Jumalan rakkaus tunnetaan, että Jumala lähetti ainoan poikansa meidän luoksemme maailmaan, että maailma eläisi hänen kauttaan.

10 Tässä on se rakkaus; ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan hän on rakastanut meitä, ja lähetti oman poikansa suojelemaan meitä meidän syntiemme tähden.

(Chosia, suojelus, on nimenomaan ”Herran suojelus” tai varjelus. Ajatus synnin kasvoista lähtee Kainista.)

11 Rakkaani, samoin kuin Jumala rakastaa meitä, myös meidän on rakastettava toinen toistamme.

12 Jumalaa ei ole milloinkaan ihminen nähnyt, mutta jos rakastaa toinen toistaan, Jumala pysyy meissä, ja hänen rakkautensa täyttyy meissä.

13 Ja tämän kautta me tiedämme, että me pysymme hänessä ja hän pysyy meissä; että hän on antanut omasta hengestään meille!

14 Ja me olemme nähneet, ja me todistamme, että Isä lähetti oman poikansa lunastamaan maailman.

15 Jokainen, joka tunnustaa Jeshuan kautta, että hän on Jumalan poika – Jumala pysyy hänessä ja hän pysyy Jumalassa.

16 Ja me uskomme ja tunnemme sen rakkauden, joka hänellä, Jumalalla, on meidän puoleemme. Sillä Jumala on se rakkaus, ja jokainen, joka pysyy siinä rakkaudessa, pysyy Jumalassa.

17 Ja tämän kautta täydellistyy hänen rakkautensa meidän kanssamme; että me saamme olla peittämättömin kasvoin sinä tuomion päivänä, sillä niin kuin hän on, samoin myös me olemme tässä maailmassa.

18 Rakkaudessa pelkoa ei ole, vaan se täydellinen rakkaus ajaa ulos sen pelon, koska pelko on epäilyksen kautta. Hän, joka pelkää, ei ole täydellinen rakkaudessa.

19 Sen tähden, rakastakaamme Jumalaa, koska hän on meitä rakastanut ensin.

20 Mutta jos joku sanoo, että ”minä rakastan Jumalaa”, ja vihaa veljeään, hän valehtelee. Sillä hän, joka ei rakasta omaa veljeään, joka on näkyvä, kuinka hän pystyisi rakastamaan Jumalaa, jota hän ei ole nähnyt?

21 Ja tämä on se käsky, jonka me olemme häneltä saaneet, että jokainen, joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeänsä.

 

5 luku

 

1 Kaikki, jotka uskovat, että Jeshua on se Messias, ovat saaneet alkunsa Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa vanhempia, rakastaa myös häntä, joka on hänestä saanut alkunsa.

2 Ja tämän kautta me tiedämme, että me rakastamme Jumalan lapsia; kun me rakastamme Jumalaa ja teemme hänen käskynsä.

3 Sillä tämä on Jumalan rakkautta, että pitää hänen käskynsä, ja hänen käskynsä eivät ole raskaita.

4 Koska jokainen, joka on saanut alkunsa Jumalasta, voittaa maailman, ja tämä on se voitto, joka voittaa maailman: meidän uskollisuutemme.

5 Sillä kuka on se, joka voittaa maailman? Sellainen, joka uskoo, että Jeshua on hän, Jumalan poika.

Tämä, joka tuli veden ja veren kautta, Jeshua, Messias. Ei hän tullut ainoastaan veden kautta, vaan veden ja veren.

7 Ja henki todistaa, että se henki on totuus.

8 Ja on kolme todistamassa; henki ja vesi ja veri, ja ne kolme ovat yhdessä.

9 Jos me otamme vastaan ihmislasten todistuksen, kuinka paljon suurempi onkaan se yksi Jumalan todistus? Ja tämä on se Jumalan todistus, joka todistaa hänen omasta pojastaan.

10 Kaikki, jotka uskovat Jumalan pojan kautta, heillä on tämä todistus omassa sielussaan. Kaikki, jotka eivät usko, tekevät Jumalasta valehtelijaa, kun eivät usko sitä todistusta, jolla Jumala todistaa pojastaan.

11 Ja tämä on se todistus; Jumala antoi meille iankaikkisen elämän, ja nämä elämät ovat hänen poikansa kautta.

(Viimeinen sana määrittää lopun monikkomuotoon.)

12 Jokainen, joka liittyy Poikaan, liittyy myös siihen elämään. Ja jokainen, joka ei liity Jumalan poikaan; hänelle ei ole elämää!

13 Minä kirjoitin teille nämä, että te tietäisitte, että teille on iankaikkinen elämä; niille, jotka uskotte hänen, Jumalan pojan, nimen kautta.

14 Ja meillä on tämä luottamus häntä kohtaan, että kaikki, mitä me pyydämme häneltä, hänen tahtonsa mukaan, hän meitä kuulee.

(Tällainen luottamus on nimenomaan ”Herran luottamus”, sanan lopunkin takia. 2Kor.7:4, Ef.3:12 sama.)

15 Ja jos me luotamme, että hän kuulee meitä siinä, mitä pyydämme häneltä, meillä on varmuus, että me saamme pyytämämme – sen, mitä me häneltä pyydämme.

16 Jos joku näkee veljensä tekevän syntiä; sellaista syntiä, jota ei ole kuolemalle tuomittu, pyytäköön, ja hänelle annetaan elämä – niille, jotka eivät tee sellaista syntiä, joka on kuolemalle tuomittu. Sillä kuoleman syntiä on, eikä tällaiselle tule kenenkään esirukoilla, sanon minä,

17 Sillä kaikki vääryys on syntiä, ja on syntiä, joka ei ole kuolemaksi.

18 Ja me tiedämme, että jokainen, joka on saanut alkunsa Jumalasta, ei tee syntiä. Sillä hän, joka on saanut Jumalasta alkunsa, pitää huolta omasta sielustaan, ja paha ei pääse sen lähelle.

19 Me tiedämme, että me olemme Jumalasta, ja kaikki maailma on pahan kautta sidottuna.

(Sitominen on kuin kengän nauhojen sitomista, mutta voi tarkoittaa myös jotain merkitsemistä.)

20 Ja me tiedämme, että Jumalan poika on tullut, ja antanut meille sen mielen, että tunnemme sen totuuden, ja olisimme hänessä, totuudessa, hänen pojassaan Jeshuassa, tässä Messiaassa. Jumala on totuus ja iankaikkinen elämä.

21 Lapseni, varjelkaa sielunne epäjumalien kunnioittamisesta!

 

Aramean käännös löytyy täältä http://www.apokryfikirjat.com/joh1.pdf

 

Johanneksen toinen kirje

 

1 luku

 

1 Vanhin valitulle Kyrialle, ja hänen lapsilleen, niille, joita minä rakastan totuudessa. Mutta en yksin minä, vaan kaikki, jotka tuntevat sen totuuden.

(Kyria on latinan ja kreikan erisnimi.)

2 Koska se totuus on sellainen, joka pysyy meissä ja meidän kanssamme iankaikkisuudelle.

3 Olkoon meidän kanssamme siunaus ja armo ja rauha, isältä Jumalalta, ja meidän Herraltamme Jeshualta, Messiaalta, isän pojalta, totuudessa ja rakkaudessa.

4 Minä iloitsin paljon havaitessani sinun lapsistasi, että he vaeltavat totuudessa, niin kuin on se käsky, jonka he ovat isältä saaneet.

5 Ja nyt, minä kannustan sinua, Kyria; en minä kirjoittanut sinulle niin kuin uutta käskyä, vaan sen, joka meitä varten on ollut syntymästä asti, että ”rakastakaamme toinen toistamme”.

6 Ja tämä on se rakkaus, että vaeltaisit hänen käskynsä mukaan. Tämä on se käsky, niin kuin olette syntymästä asti kuulleet, että teidän vaelluksenne olisi siinä.

7 Sillä monia eksyttäjiä on lähtenyt maailmaan, niitä, jotka eivät tunnusta, että Jeshua on se Messias, lihassa tullut. Tällainen on eksyttäjä, ja ”antikristus”.

8 Varokaa sieluissanne, ettette menettäisi mitään papillisesta palvelutehtävästänne, vaan teille maksettaisiin täydellinen palkka.

9 Jokainen, joka tekee sellaista, eikä pysy siinä Messiaan opetuksessa, hänellä ei ole Jumalaa. Joka pysyy tässä hänen opetuksessaan, hänellä on isä ja poika.

10 Jos joku tulee teidän luoksenne, eikä tuota opetusta ole kuolettanut, älkää ottako häntä vastaan siihen taloon ja toivottako iloiten tervetulleeksi; älkää hänelle puhuko.

(Kuolleet tai kuolettaa, 113xUT. Johannes kieltää ottamasta vastaan niitä, joiden mielestä Jeshua ei ollut se luvattu Messias, lihaksi tullut. Kreikka käyttää fero-verbiä, mukana tuomista.)

11 Sillä hän, joka sanoo hänet ilolla tervetulleeksi, ottaa osaa sen pahan miehen tekoihin.

12 Kun minulla oli monia asioita teille kirjoitettavana, minä en etsinyt, että paperin ja musteen kautta kirjoittaisin, vaan minä toivon tulevani teidän luoksenne, ja puhuisin suusta suuhun, että se meidän ilomme olisi täydellinen.

13 Valitun sisaresi lapset lähettävät ”shalom!”. Siunausta teille – amen.

Käännös löytyy täältä http://www.apokryfikirjat.com/23joh.pdf

 

 

Johanneksen kolmas kirje

 

1 luku


1 Vanhin rakkaalle Gaius’lle, hänelle, jota minä rakastan totuudessa.

2 Rakkaamme; minä joka asiassa rukoilen sinun yllesi, että menestyisit ja olisit terveenä, samalla kun sinun sielusi menestyy.

(Kreikkakin käyttää rukousta. KJV ”toivoo” ja suomalainen on taas näköjään käännetty englannista.)

3 Sillä minä iloitsin paljon niistä monista veljistä, jotka tulivat ja todistivat sinun totuudestasi, että sinä totuuden mukaan vaellat.

4 Minulle ei ole tästä suurempaa iloa, kun saan kuulla, että minun omat lapseni vaeltavat totuudessa.

5 Rakkaamme, sinä teet uskollisuudessa sitä, kun toimitat asioita veljien luokse, ja runsaasti niiden luokse, jotka ovat muukalaisia.

6 Ne, jotka todistivat sinun rakkaudestasi kaiken sen seurakunnan edessä – niille se oli kaunis teko, jonka sinä olit järjestänyt heille, niin kuin Jumalalle kuuluvan osan.

7 Sillä hänen nimensä puolesta he lähtivät pois, eivätkä he saa mitään niiltä kansoilta.

8 Sen tähden, me olemme velvolliset vastaanottamaan näiden kaltaisia, että totuutta autettaisiin.

9 Minä aioin kirjoittaa seurakunnalle, vaan hän, joka rakastaa olla heidän ensimmäisenään, Diotrefis, ei ota meitä vastaan.

10 Tämän tähden, jos minä tulen, minä muistan ne hänen tekonsa, nämä, jotka hän teki niiden pahojen sanojen kautta, halveksien meitä, ja kun sekään ei hänelle riittänyt, hän ei ota veljiä vastaan, ja niitä, jotka ottaa vastaan, hän kieltää ja poistaa seurakunnasta!

11 Rakkaamme, älkää jäljitelkö pahuutta, vaan hyvyyttä. Hän, joka tekee hyvää, on Jumalasta. Hän, joka tekee pahaa, ei ole Jumalaa nähnyt.

12 Dimitrius’n ylle on se todistus jokaiselta, ja seurakunnalta, ja itse siltä totuudeltakin. Mutta me todistamme, ja sinä tiedät, että se meidän todistuksemme on totta.

(”Itse totuudelta”on maskuliinimuoto. Suuri osa kreikankin teksteistä mainitsee seurakunnan. Todistus, sahadutha, on suomalaisessakin raamatussa 1Moos.31:47 kohdassa. Aramean sanojen käyttö ”toorassa”oli yksi painava peruste sille, että rabbit antoivat suostumuksen arameankielisen raamatun, targumin, saattamiseen kirjalliseen muotoon.)

13 Minulla oli monta asiaa kirjoitettavana sinulle, vaan en etsinyt, että musteen ja kynän kautta sinulle kirjoittaisin,

14 Mutta minä toivon, että pian näkisin sinut, ja puhuisimme suusta suuhun.

15 Rauha olkoon sinun kanssasi. Ystävät lähettävät sinulle rauhaa. Lähetä rauhaa jokaiselle ystävälle, hänen nimessään.

(Armahdettu, ystävä, rakas; sanalla on kaikki kolme merkitystä arameassa.)

 

Käännös löytyy täältä http://www.apokryfikirjat.com/23joh.pdf

Uuden Testamentin käännösvertailut aramea ja KR38  https://ut-vertailut.blogspot.com/



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti