Matteus luvut 24-28

Matteus luvut 24-28

 

Jeshuan (Jeesuksen) sanat ovat sinisellä värillä.

24 luku

 

1 Ja Jeshua meni pois temppelistä, lähteäkseen, ja hänen oppilaansa lähestyivät häntä, näyttäen hänelle temppelin rakennuksia.

2 Mutta hän sanoi heille; ei, katso, tehän näette kaikki nämä; amen, minä sanon teille, ettei tähän ole jäävä jäljelle kiveä kiven päälle, jota ei kaadettaisi maahan.

3 Ja kun Jeshua istui Öljymäen päälle, hänen oppilaansa tulivat, ja puhuivat keskenään ja sanoivat hänelle; milloin nämä tapahtuvat, ja mikä on se merkki sinun tulemuksestasi, ja maailman lopusta?

4 Jeshua vastasi ja sanoi heille; varokaa, ettei kukaan eksytä teitä.

5 Sillä monet tulevat minun nimessäni, ja sanovat, että ”minä olen voideltu”, ja pettävät monia.

6 Mutta te tulette kuulemaan taisteluista, ja näkemään sanomia sodista. Älkää murehtiko, sillä kaiken tämän täytyy tapahtua, mutta se ei ole vielä se loppu.

7 Sillä on nouseva kansakunta kansakuntaa vastaan, ja kuningaskunta kuningaskuntaa vastaan, ja monissa paikoissa on oleva nälänhätää ja vitsauksia ja maanjäristyksiä.

8 Mutta nämä kaikki ovat murheiden alkua.

9 Silloin teitä viedään kärsimyksiin, ja teitä tapetaan, ja te olette kaikkien kansakuntien vihaamia, minun nimeni tähden.

10 Silloin monet kompastuvat, ja toinen vihaa toistaan, ja toinen johdattaa toisensa pois.

11 Ja monet valheen profeetat nousevat, ja pettävät monia.

12 Ja vääryyden runsauden tähden, kylmenee monien rakkaus.

13 Mutta se, joka valvoo loppuun saakka, hän saa elämän.

14 Ja tämä kuningaskunnan evankeliumi julistetaan kaikessa maailmassa, kaikkien kansakuntien todistukseksi, ja silloin se loppu tulee.

15 Mutta kunte näette merkin; se ”hävityksen kauhistus”, josta on puhuttu profeetta Danielin kautta, joka seisoo pyhyyden paikassa – joka lukee, ajatelkoon!

16 Silloin nämä, jotka ovat Juudeassa, paetkoon vuorille!

17 Ja hän, joka on katolla, älköön laskeutuko ottamaan sitä, mikä on hänen talossaan.

18 Ja se, joka on pellolla, älköön palatko takaisin, noutamaan vaatteitaan.

19 Mutta voi raskaita ja niitä, jotka imettävät niinä päivinä!

20 Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä shapatin päivänä.

21 Sillä silloin on oleva sellainen valtava ahdistus, jota ei ole ollut maailman alusta lähtien, tähän saakka, eikä tule enää olemaan.

22 Ja jos niitä päiviä ei lyhennettäisi, ei mikään liha voisi elää, mutta valittujen tähden ne päivät lyhennetään.

23 Jos silloin joku ihminen sanoo teille, ”täällä on se voideltu”, tai siellä – älkää uskoko!

24 Sillä on nouseva vääriä voideltuja ja valheiden profeettoja, ja he antavat suuria merkkejä, eksyttääkseen, jos mahdollista, jopa ne valitutkin.

25 Katso, minä olen edeltä sanonut sen teille.

26 Sen tähden, jos teille sanotaan, ”katso, hän on erämaassa”, älkää lähtekö, tai että ”katso, hän on tuolla sisällä”, älkää uskoko.

27 Sillä aivan kuten salama, joka lähtee idästä ja näkyy länteen saakka, niin on oleva ihmisen pojan tulemus.

28 Missä ruumis on, siellä kotkat kokoontuvat.

29 Mutta heti näiden ahdistuksen päivien jälkeen, aurinko pimenee, eikä kuu näytä valkeuttaan, ja tähtiä putoaa taivaista, ja taivasten voimia järisytetään.

30 Ja silloin taivaissa tulee näkyviin ihmisen pojan merkki, ja silloin kaikki maan perhekunnat tanssivat, ja he näkevät sen ihmisen pojan, joka tulee pilvien yllä, taivasten voimien ja monien ylistysten kanssa.

(”Merkki” on tässä kohdassa hääjuhlien alkamisen merkki. Täysin eri sana kuin tavalliset ”merkit”.)

31 Ja hän lähettää enkelinsä, sen suuren pasuunan kanssa, ja he kokoavat ne valitut, hänen omansa, neljästä tuulesta, ja taivasten ääriin saakka.

32 Mutta oppikaa viikunapuusta vertaus, että heti, kun sen oksat taipuvat ja sen lehdet alkavat kasvaa, te tiedätte, että kesä on tulossa.

33 Myös kun te näette kaikki nämä, tietäkää, että on tullut sen pasuunan puhaltaminen.

(Tara on ovi, tera on ”puhaltaa pasuunaan”. Molemmat kirjoitetaan samalla tavalla.)

34 Amen, minä sanon teille, ettei tällainen auringon polte katoa, ennen kuin kaikki nämä tapahtuvat.

(Israelin maan kesäauringon kuumuus, shrebtha, on Jastrowin sanakirjasta valittu tähän, ja sopii edeltäviin sanoihin. Matt.1:17 sana on kyllä ”sukupolvi”- merkityksessä, mutta silloin vokaalien kanssa sharbetha. Kun vokaaleja ei ole merkitty, molemmat lukutavat ovat arameasta mahdollisia.)

35 Taivaat ja maa katoavat – ja minun sanani eivät katoa.

36 Mutta siitä päivästä ja siitä hetkestä ei kukaan ihminen tiedä, eivätkä taivasten enkelit, vaan isä yksin.

37 Mutta aivan niin kuin oli Noah’n päivinä, niin on oleva ihmisen pojan tulemuksenkin.

38 Sillä aivan niin kuin he olivat ennen sitä vedenpaisumusta; syötiin ja juotiin, ja otettiin vaimoja ja annettiin miehille, kunnes tuli se päivä, kun Noah meni sisälle arkkiin.

39 Eivätkä tienneet, ennen kuin se tulva tuli, ja vei heidät kaikki. Näin on ihmisen pojankin tulemus oleva.

40 Silloin on kaksi miestä oleva pellolla; toinen otetaan kiinni ja toinen jätetään.

(Targumissa sanaa kiinniottamisesta käytetään 1Moos.19:15, ”Aamun sarastaessa enkelit tarttuivat Lootiin,sanoen...”. Aramean ja hebrean teksteissä tempausoppi menee mm. Job 27:8, ja Ps.26:9 ja 28:3 mukaan. Ainakin tässä, ja muutamassa muussakin kohdassa.

Bauscher on kääntänyt sanan ”vankeuteen viemiseksi”, itse en ihan sille linjalle lähde, juuri tuon 1Moos.19:15 tähden, tai vaikka Jes.3:8 Tg ”gli” - joka olisi oikeasti vankeuteen viemistä.

Muissa käännöksissä ”toinen otetaan”, sana ei kuitenkaan ole ihan tavallista ”ottamista”. Eikä mitään pois tempaamista. Filippuksen tempaamisesta Apt.8:39 käytetään sanaa חטפת joten se ei sovi tähän mitenkään.)

41 Ja kaksi naista on myllyssä jauhamassa; yksi otetaan kiinni ja se toinen jätetään.

42 Sen tähden, herätkää, sillä te ette tiedä, minä hetkenä teidän Herranne tulee!

43 Mutta tietäkää tämä, että jos talon omistaja olisi tiennyt, minkä vartiohetken aikana varas tulee, hän olisi ollut hereillä, eikä olisi sallinut, että taloonsa murtaudutaan.

44 Tämän tähden, olkaa myös te valmiina, koska sillä hetkellä, kun te ette odota, ihmisen poika tulee.

45 Kuka siis on sellainen viisas ja uskollinen palvelija, jonka hänen isäntänsä on määrännyt hänen talonsa lapsia hoitamaan, että antaisi heille ruokaa ajallaan?

46 Autuas se palvelija, jonka hänen isäntänsä, hänen tullessaan, löytää tätä tekemästä!

47 Amen, minä sanon teille, että hän on asettava hänet kaiken sen ylle, mitä hänellä on.

48 Mutta jos palvelija – se paha – sanookin sydämessään, ”minun isäntäni tulo viipyy”,

49 ja alkaa lyömään ystäviään, ja syömään ja juomaan juopuneiden kanssa,

50 sen palvelijan isäntä tulee sellaisena päivänä, jota hän ei toivo, ja hetkessä, josta hän ei tiedä.

51 Ja hän heittää hänet alas, ja asettaa hänen osansa olemaan puolueellisten kanssa. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

 

25 luku

 

1 Silloin taivasten kuningaskunta on verrattava kymmeneen neitsyeen, niihin, jotka ottivat lamppunsa ja menivät sulhasta ja morsianta vastaan.

2 Mutta viisi heistä oli viisaita, ja viisi tyhmää.

3 Ja nämä tyhmät ottivat lamppunsa, eivätkä ottaneet öljyä mukaansa.

(Meshcha on oliiviöljyn lisäksi voitelua. Öljymäellä oli Jeesuksen aikana öljypuristamo.)

4 Mutta nämä viisaat ottivat öljyä astioissa, lamppujensa kanssa.

5 Mutta kun sulhanen viipyi, he kaikki väsyivät, ja nukahtivat.

6 Ja keskellä yötä huudettiin, ”katso, sulhanen tulee! Menkää häntä vastaan!”

7 Silloin he kaikki nousivat, ja laittoivat lamppunsa valmiiksi.

8 Mutta nämä tyhmät sanoivat niille viisaille, ”antakaa meille teidän öljystänne, katso, meidän lamppumme ovat sammuneet.”

9 Nämä viisaat vastasivat ja sanoivat, ”miksi? Ei sitä ole tarpeeksi meille ja teille, mutta menkää te myyjien luokse, ja ostakaa sitä itsellenne.”

10 Ja kun he menivät ostamaan, sulhanen tuli, ja ne, jotka olivat valmiina, astuivat hänen kanssaan sisään juhlataloon, ja ovi lukittiin.

11 Mutta sen jälkeen myös nämä toiset tulivat, ja sanoivat, ”herramme, herramme, avaa meille!”

12 Mutta hän vastasi ja sanoi heille, ”amen, minä sanon teille, että minä en teitä tunne.”

13 Sen tähden, herätkää! Sillä te ette tiedä sitä päivää, ettekä sitä hetkeä.

14 Sillä niin kuin se mies, joka lähti matkalle, kutsui palvelijansa ja luotti heille omaisuutensa.

15 Yhdelle hän antoi viisi talenttia, ja toiselle kaksi, ja yhdelle yhden, jokaiselle voimansa mukaan, ja hän matkusti pois.

16 Mutta hän, joka oli saanut viisi talenttia, meni, ja teki niiden kautta kauppaa, ja ansaitsi toiset viisi.

17 Ja samoin myös hän, jolla oli ne kaksi, ansaitsi toiset kaksi.

18 Mutta hän, joka oli saanut yhden, meni, kaivoi maata ja hautasi sen isäntänsä rahan.

19 Mutta pitkän ajan kuluttua näiden palvelijoiden isäntä tuli, ja otti tilintekoa heistä.

20 Ja hän kutsui sen, joka oli saanut viisi talenttia, ja hän toi toisetkin viisi, ja sanoi, ”herrani, viisi talenttia sinä minulle annoit, katso, toiset viisi minä olen niiden päälle ansainnut.”

21 Hänen isäntänsä sanoi hänelle, ”hyvä, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä asetan sinut monien ylle. Mene sisään sinun herrasi iloon!”

22 Ja hän kutsui sen, joka oli saanut kaksi talenttiaan, jahän sanoi, ”herrani, kaksi talenttia sinä minulle annoit, katso, toiset kaksi minä olen niiden päälle ansainnut.”

23 Hänen isäntänsä sanoi hänelle, ”hyvä, sinä hyvä ja uskollinen palvelija. Vähässä sinä olet ollut uskollinen, minä asetan sinut monien ylle. Mene sisään sinun herrasi iloon!”

24 Mutta myös se tuli, joka oli saanut yhden talentin, ja sanoi, ”herrani, minä tiesin, että sinä olet ankara mies, ja sinä niität, mistä et ole kylvänyt, ja kokoat sieltä, mistä sinä et ole puinut.”

25 Ja minä pelkäsin, ja menin, ja hautasin talenttisi maahan. Katso, tässä sinulle se, mikä on sinun.

26 Hänen isäntänsä vastasi ja sanoi hänelle, ”sinä paha ja laiska palvelija, sinä tiesit, että minä niitän, mistä en ole kylvänyt, ja minä kokoan sieltä, mistä en ole puinut.”

27 Eikö sinun olisi tullut luovuttaa minun rahani rahanvaihtajalle, ja minä olisin tullut ja saanut omani korkonsa kanssa?

28 Sen tähden, ottakaa se talentti häneltä, ja antakaa hänelle, jolla on kymmenen talenttia.

29 Sillä sille, jolla on, annetaan, ja hänelle lisätäänkin, mutta sille, jolla ei ole, otetaan sekin pois, mitä hänellä on.

30 Ja se hyödytön palvelija heitettiin ulos pimeyteen. Siellä on oleva itku ja hammasten kiristys.

31 Mutta kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan, ja kaikki pyhät enkelinsä hänen kanssaan, silloin hän on istuva kirkkautensa valtaistuimen yllä.

32 Ja hänen edessään kokoontuvat kaikki kansakunnat, ja hän erottelee ne toinen toisestaan, niin kuin paimen, joka erottelee lampaat vuohista.

33 Ja hän on asettava lampaat oikealle puolelleen, ja vuohet vasemmalle puolelleen.

34 Silloin kuningas on sanova niille, jotka ovat hänen oikealla puolellaan; tulkaa, minun isäni siunatut. Perikää se kuningaskunta, joka oli teitä varten valmistettu, maailman perustamisesta alkaen.

35 Sillä minä olin nälkäinen, ja te annoitte minulle syötävää, ja minä olin janoinen, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin vieras, ja te otitte minut keskuuteenne.

36 Minä olin alaston, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te piditte minusta huolen, ja minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.

37 Silloin nämä vanhurskaat sanovat hänelle, ”meidän Herramme, milloin me näimme sinut nälkäisenä, ja sinua ruokimme, tai janoisena, ja sinua juotimme?”

38 Ja milloin me näimme, että sinä olit muukalainen, ja otimme sinut joukkoomme, tai että olit alaston, ja sinut vaatetimme?

39 Ja milloin me näimme sinut sairaana, tai vankilassa, ja tulimme sinun luoksesi?

40 Ja kuningas vastaa ja sanoo, ”amen, minä sanon teille, että niin kuin te olette tehneet yhdelle näistä vähäisistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.”

41 Silloin hän myös sanoo niille, jotka ovat hänen vasemmalla puolellaan, ”menkää pois minun luotani, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu paholaiselle ja hänen enkeleilleen!”

42 Sillä minä olin nälkäinen, ettekä te antaneet minulle syötävää, ja minä olin janoinen, ettekä te antaneet minulle juotavaa.

43 Ja minä olin muukalainen, ettekä te ottaneet minua joukkoonne, ja alaston, ettekä te vaatettaneet minua, ja minä olin sairas ja vankilassa, ettekä te hoitaneet minua.

44 Silloin vastaavat myös nämä, ja sanovat, ”meidän Herramme, milloin me näimme sinut nälkäisenä tai janoisena, tai muukalaisena tai alastomana, tai sairaana tai vankilassa, emmekä sinua palvelleet?”

45 Silloin hän vastaa ja sanoo heille, ”amen, minä sanon teille, että niin kuin olette jättäneet tekemättä yhdellä näistä vähäisistä, sen te olette jättäneet tekemättä myös minulle.”

46 Ja nämä menevät iankaikkiseen kidutukseen, ja vanhurskaat iankaikkiseen elämään.

 

26 luku

 

1 Ja tapahtui, että kun Jeshua oli lopettanut ne kaikki puheet, hän sanoi nämä sanat oppilailleen;

2 Te tiedätte, että kahden päivän jälkeen on pääsiäinen, ja Ihmisen Poika petetään, että puuhun ripustettaisiin.

3 Silloin kokoontuivat pappien johtajat ja kirjanoppineet ja vanhimmat, sen suuren papin esipihalle, jota kutsutaan nimellä Kaifa.

4 Ja he neuvottelivat Jeshuasta, että saisivat hänet jonkin petoksen kautta otettua kiinni ja tapetuksi.

5 Ja he sanoivat, että ei juhlan aikana, ettei olisi levottomuutta kansassa.

6 Ja kun Jeshua oli Beit - Aniassa, viinin pullottaja Shimeonin talossa,

(Garba laittaa viiniä pulloihin, ja sopii ”Betanian” sijaintiinkin, Öljymäen viinitarhoihin. Paul Yonan, Bauscher ja Roth menevät Garaba – savenvalaja – mukaan, mutta savenvalajasta on vähän eri sana ainakin targumien puolella. Joka tapauksessa, pitalinen ei oikein sovi sen ajan käytäntöihin. Kaikki kuitenkin kirjoitetaan samalla tavalla, joten periaatteessa mikä tahansa noista kolmesta nimikkeestä on oikein arameasta luettuna.)

7 Häntä lähestyi vaimo, jolla oli mukanaan öljyruukku, hyvin kalliista yrteistä, ja hän vuodatti sitä Jeshuan pään päälle, kun hän lepäsi.

(”Lepäsi” voi olla tulkintaakin, sana kun merkitsee ensisijaisesti silmät kiinni olemista.)

8 Mutta hänen oppilaansa näkivät sen, ja se vaivasi heitä, ja he sanoivat, ”miksi tällainen tuhlaaminen?”

9 Sillä se olisi ollut mahdollista myydä kalliilla, ja olisi ollut köyhille annettavaa.

10 Mutta Jeshua tiesi sen, ja sanoi heille, ”miksi te pahoitatte tätä vaimoa? Hän on tehnyt kauniin teon minun puolestani.”

11 Sillä köyhät ovat teidän kanssanne aina, mutta minua teillä ei ole aina.

12 Mutta tämä, joka on vuodattanut tämän voiteen minun ruumiini ylle, on tehnyt sen minun hautaamistani varten.

13 Ja amen, minä sanon teille, että kun tätä minun evankeliumiani julistetaan kaikessa maailmassa, on myös kerrottava tämä asia, hänen muistolleen.

14 Silloin meni yksi niistä kahdestatoista, jota kutsutaan nimellä Jehuda Skariota, papiston johtajien luokse.

15 Ja hän sanoi heille, ”mitä te tahdotte antaa minulle, ja minä johdatan hänet teille?” Niin he lupasivat hänelle kolmekymmentä hopearahaa.

16 Ja siitä alkaen hän etsi tilaisuutta johdattaa hänet heille.

17 Mutta happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä tulivat oppilaat Jeshuan luokse, ja sanoivat hänelle, ”minne sinä tahdot, että valmistamme sinulle, että saat viettää pääsiäistä?”

18 Mutta hän sanoi heille, ”menkää kaupunkiin, erään miehen luokse, ja sanokaa hänelle; meidän rabbimme sanoo, minun aikani on tullut, sinun luonasi minä valmistan pääsiäisen oppilaideni kanssa.”

(Eräs mies, palan, sana on vain tässä. Samoin kreikan vastaava deina. Se ei siis välttämättä ole ”eräs mies”, mutta en ainakaan tätä kirjoittaessani ole löytänyt varmuutta asiasta.)

19 Ja hänen oppilaansa tekivät niin kuin Jeshua oli heitä käskenyt, ja valmistivat pääsiäisen.

20 Ja kun oli ilta, hän aterioi kahdentoista oppilaansa kanssa.

21 Ja kun he olivat aterioimassa, hän sanoi, ”amen, minä sanon teille, että yksi teistä pettää minut.”

22 Ja se murehdutti heitä suuresti, ja he alkoivat sanomaan hänelle yksi toisensa jälkeen, ”Herrani, minäkö?”

23 Mutta hän vastasi ja sanoi, että ”joka kastaa kätensä minun kanssani astiassa, on minut pettävä.”

24 Ja Ihmisen Pojalle käy, niin kuin on hänestä kirjoitettu, mutta voi sitä miestä, jonka käden kautta Ihmisen Poika petetään! Sille miehelle olisi ollut parempi, jos hän ei olisi syntynytkään!

25 Jehuda, se pettäjä, vastasi ja sanoi, että ”rabbi, miksi minä se olen?” Jeshua sanoi hänelle, ”sinä sen sanoit.”

26 Mutta kun he aterioivat, Jeshua otti sen leivän, ja siunasi ja mursi ja antoi oppilailleen, ja sanoi, ”ottakaa, syökää, tämä on minun ruumiini.”

(Leivän siunauksesta käytetty rukous on hyvin lyhyt, se löytyy siddurista. Kyseinen rukous on niin vanha, ettei kukaan tiedä sen alkuperää, ja oikeastaan siinä siunataan Jumalaa, eikä sitä leipää.)

 

27 Ja hän otti maljan, ja kiitti, ja antoi heille, ja sanoi, ”ottakaa, juokaa siitä jokainen.”

28 Tämä on minun vereni, joka on se uusi liitto, joka monien puolesta vuodatetaan, synneistä vapauttamiseksi.

29 Mutta minä sanon teille, että minä en tästä lähtien juo viinipuun hedelmää, ennen kuin tulee se päivä, kun juon sen teidän kanssanne uutena, minun isäni kuningaskunnassa.

30 Ja he ylistivät, ja lähtivät Öljymäelle.

(Ylistyksellä tarkoitetaan tässä Psalmi 118. Psalmit 114 - 117 luettiin tai laulettiin edellisten maljojen yhteydessä, tavan mukaan.)

31 Sitten Jeshua sanoi heille, ”tänä yönä te kaikki kompastutte minun kauttani, sillä kirjoitettu on, että minä lyön paimenta ja hänen laumansa lampaat hajaantuvat.”

32 Mutta sen jälkeen, kun olen noussut ylös, minä menen teidän edellänne Galileaan.

33 Keefa vastasi ja sanoi hänelle, ”vaikka kaikki kompastuisivat sinun kauttasi, minä en kompastu milloinkaan!”

34 Jeshua sanoi hänelle, ”amen, minä sanon sinulle, että tänä yönä, ennen kuin kukko kiekuu, sinä kiellät minut kolme kertaa.”

35 Keefa sanoi hänelle, ”minä tulen kanssasi vaikka kuolemaan, enkä sinua kiellä!” Ja samoin sanoivat myös he kaikki.

36 Sitten Jeshua tuli heidän kanssaan sille paikalle, jota kutsutaan nimellä Gad - Seman, ja hän sanoi oppilailleen, ”istukaa täällä, kun minä menen rukoilemaan.”

(Gad Seman, on kohtalon yrtti tai katkera yrtti. Seman on myös suitsukkeen ainesosa.)

37 Ja hän otti mukaansa Keefan, ja ne kaksi Zebdiin poikaa, ja hän alkoi tulla murheeseen, ja ahdistumaan.

38 Ja hän sanoi heille, ”minun sieluni on kuolemaan saakka murheessa. Odottakaa minua tässä, ja valvokaa minun kanssani.”

39 Ja hän vetäytyi vähän sivummalle, ja lankesi kasvoilleen, ja hän rukoili, ja sanoi, ”minun Isäni, jos mahdollista, ohittakoon minut tämä malja. Ei kuitenkaan niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.”

40 Ja hän tuli oppilaidensa luokse, ja löysi heidät nukkumasta, ja hän sanoi Keefalle, ”ettekö siis voineet yhtä hetkeä valvoa minun kanssani?”

41 Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joudu koettelemuksiin. Henki on valmiina, mutta ruumis on heikko.

42 Vielä hän meni toisen kerran rukoilemaan, ja sanoi, ”minun Isäni, entä, jos en pystykään tähän maljaan, että sen teen? Mutta jos juon sen - tapahtukoon sinun tahtosi.”

43 Ja hän tuli, ja löysi heidät taas nukkumasta, sillä heidän silmänsä olivat raskaat.

44 Ja hän jätti heidät, ja meni vielä kolmannen kerran rukoilemaan, ja sanoi hänelle nämä sanat;

45 Sitten hän tuli oppilaidensa luokse ja sanoi heille, ”Nukkukaa nyt, ja levähtäkää, katso, se hetki on tullut, ja Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin.”

46 Nouskaa, menkäämme. Katso, hän, joka minut pettää, on tulossa.

47 Ja kun hän oli puhumassa, katso, Jehuda, se pettäjä, yksi niistä kahdestatoista, tuli, ja paljon kansaa miekkojen ja keppien kanssa, papiston johtajien ja kansan vanhimpien luota.

48 Ja Jehuda, se pettäjä, oli antanut heille merkin, ja sanonut, ”ottakaa kiinni hänet, jolle minä annan suudelman.”

49 Ja samassa hän meni Jeshuan luokse, ja sanoi, ”rauhaa, opettajani!” – ja suuteli häntä.

50 Mutta hän, Jeshua, sanoi hänelle, ”tätä vartenko sinä olet tullut, ystäväni?” Silloin he tulivat ja asettivat kätensä Jeshuan päälle, ja ottivat hänet kiinni.

51 Ja katso, yksi niistä, jotka olivat Jeshuan kanssa, ojensi kätensä ja veti miekan esiin, ja iski sillä ylipapin palvelijaa, ja leikkasi irti hänen korvansa.

52 Silloin Jeshua sanoi hänelle, ”laita se miekka takaisin paikalleen, sillä kaikki nämä, jotka miekan ottavat, miekan kautta kuolevat.”

53 Vai etkö ajattele, että enkö minä pystyisi pyytämään Isältäni, ja hän nostattaa minulle heti enemmän kuin kaksitoista legioonaa enkeleitä?

(Legion  לגיון näyttää olevan arameankin sana, ainakaan Jastrow ei mainitse latinan alkuperästä. Sanaa käytetään useasti midrasheissa ja targumeissa, mm. Hes.30:9, 4Moos.13:1.)

54 Kuinka silloin kirjoitukset täyttyisivät? Sillä näin on pakko tapahtua.

55 Sillä hetkellä Jeshua sanoi sille kansanjoukolle, ”niin kuin varkaan päälle te olette tulleet, miekoilla ja kepeillä kiinni ottamaan. Kaikki päivät minä olin teidän luonanne temppelissä istumassa, ja opettamassa, ettekä te ottaneet minua kiinni.”

56 ”Mutta tämä tapahtui, että profeettojen kirjoitukset täyttyisivät.” Silloin kaikki oppilaat jättivät hänet ja pakenivat.

57 Ja nämä, jotka ottivat kiinni Jeshuan, veivät hänet ylipappi Kaifa’n luokse, minne kirjanoppineet ja vanhimmat olivat kokoontuneena.

58 Mutta Shimeon, Keefa, meni hänen perässään matkan päässä, ylipapin esipihalle saakka, ja istui sinne sisälle vartijoiden kanssa, että näkisi seuraukset.

59 Mutta papiston johtajat ja vanhimmat, ja kaikki siitä kokouksesta, olivat etsimässä Jeshuaa vastaan todistajia, että saisivat hänet tapetuksi.

60 Eivätkä he löytäneet, ja tuli monia valehtelevia todistajia, mutta lopulta tuli kaksi;

61 Ja he sanoivat, ”tämä sanoi, että minä pystyn tuhoamaan Jumalan temppelin, ja kolmessa päivässä rakentamaan sen.”

62 Ja ylipappi seisoi, ja sanoi hänelle, ”etkö vastaa mitään näihin, mistä sinua vastaan todistetaan?”

63 Mutta Jeshua oli hiljaa. Ja ylipappi vastasi ja sanoi hänelle, ”minä vannotan sinua elävän Jumalan kautta, että kerrot meille, jos sinä olet hän, se Messias, Jumalan poika!”

64 Jeshua sanoi hänelle, ”sinä olet sen sanonut. Mutta minä sanon teille, että tästä lähtien te olette näkevä Ihmisen Pojan, joka istuu voiman oikealla puolella, ja on tuleva taivasten pilvien päällä.”

65 Silloin ylipappi repäisi vaatteensa, ja sanoi, ”katso, hän pilkkasi Jumalaa. Mihin me nyt todistajia tarvitsemme? Katso, te olette nyt kuulleet hänen pilkkaamisensa.”

66 ”Mitä te tahdotte?” Siihen vastattiin ja sanottiin, ”hän ansaitsee kuoleman.”

67 Silloin hänen kasvoilleen syljettiin ja lyötiin, ja toiset pahoinpitelivät häntä.

68 Ja he sanoivat, ”profetoi meille, Messias, kuka se on, joka löi sinua!”

69 Mutta Keefa oli istumassa ulkona, esipihassa, ja hänen luokseen tuli yksi palvelijatar, ja hän sanoi hänelle, ”sinäkin olit Jeshua Netsarian kanssa.”

70 Mutta hän kielsi heidän kaikkien edessään, ja sanoi, ”minä en tiedä, mitä sinä puhut.”

71 Ja kun hän lähti eteiseen, hänet näki orjatar, ja hän sanoi heille, että ”myös tämä oli siellä Jeshua Netsarian kanssa.”

72 Ja taas hän kielsi, valan kautta, että ”minä en tunne sitä miestä.”

73 Mutta vähän sen jälkeen tulivat nämä, jotka olivat seisomassa, ja he sanoivat Keefalle, ”on varmaa, että myös sinä olet yksi heistä, sillä puhetapasikin paljastaa sinut.”

74 Silloin hän alkoi kiroamaan ja vannomaan, että ”minä en tunne sitä miestä!” – Ja sillä hetkellä kukko kiekui.

75 Ja Keefa muisti sen Jeshuan sanan, kun hän sanoi hänelle, että ennen kuin kukko kiekuu, sinä kolmesti minut kiellät. Ja hän lähti ulos, itkien katkerasti.

27 luku

 

1 Mutta kun oli aamu, he kaikki, papiston johtajat ja kansan vanhimmat, pitivät Jeshuaa vastaan neuvottelua, että hänet tappaisivat.

2 Ja he sitoivat hänet, ja veivät hänet pois ja luovuttivat hänet hallitusmies Pilatukselle.

3 Silloin Jehuda, se pettäjä, nähdessään, että Jeshua sidottiin, katui, ja meni ja vei ne kolmekymmentä hopearahaa papiston johtajille ja vanhimmille.

4 Ja hän sanoi, ”minä tein syntiä, kun petin viattoman veren.” Mutta nämä sanoivat hänelle, ”omapa on ongelmasi!”

(Jakeen lopussa aramean sanonta.)

5 Ja hän heitti sen rahan temppeliin, ja meni pois, ja hirttäytyi.

6 Mutta papiston johtajat ottivat sen rahan ja sanoivat, ”ei ole luvallista laittaa sitä lahjataloon, koska se on veren hinta.”

(Korban on lahja, käytetään yleensä ”uhrilahja” - merkityksessä. Beit Korban, ehkä temppelin ”rahasto”.)

7 Ja he neuvottelivat, ja ostivat sen kautta savenvalajan pellon, muukalaisten hautaholvia varten.

8 Tämän tähden sitä peltoa kutsutaan nimellä ”Kritha d’Dama”, tähän päivään saakka.

9 Silloin täyttyi se, mitä oli sanottu sen profeetan kautta, joka sanoo, että ”minä otin ne kolmekymmentä hopearahaa, sen kalliin hinnan, joka oli sovittu Israelin lapsista.”

10 Ja minä annoin ne savenvalajan pellolle, niin kuin Herra minulle käski.

11 Mutta Jeshua seisoi hallitusmiehen edessä, ja se hallitusmies kysyi häneltä, ja sanoi hänelle, ”oletko sinä se juutalaisten kuningas?” Jeshua sanoi hänelle, ”sinä sen sanoit.”

(Tällaisissa lauseissa tulevat aramean lauseen käännösvaihtoehdot esiin, kun Pilatuksen lauseen voi kääntää myös ”Sinä olet se juutalaisten kuningas”, jolloin kysymys onkin toteamus, sama edellisissä luvuissa. Siksi Jeesus vastaa tällä tavalla.)

12 Ja kun pappien johtajat ja vanhimmat olivat häntä syyttäneet, hän ei antanut mitään vastausta.

13 Sitten Pilatus sanoi hänelle, ”etkö ole kuullut, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?”

14 Eikä hän antanut hänelle vastausta, ei yhdelläkään sanalla, ja hän ihmetteli tätä suuresti.

15 Mutta jokaisessa juhlassa oli tapana, että hallitusmies vapauttaa kansalle yhden sellaisen vangin, jonka he tahtoivat.

16 Mutta heillä oli vangittuna kuuluisa vanki, jota kutsuttiin nimellä Bar - Abba.

17 Ja kun he olivat kokoontuneet, Pilatus sanoi heille, ”kenet te tahdotte, että minä vapautan teille? Bar - Abba vai Jeshua, jota kutsutaan Messiaaksi?”

18 Sillä Pilatus tiesi, että he olivat johdattaneet hänet kateudesta.

19 Mutta kun hallitusmies istui tuomioistuimellaan, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan, ja sanoi, ”älä tee hänelle mitään, hän on vanhurskas, sillä minä olen tänään unessa kärsinyt paljon hänen tähtensä.”

20 Mutta papiston johtajat ja vanhimmat olivat taivuttaneet kansan vapauttamaan Bar - Abba, mutta tuhoamaan Jeshuan.

21 Ja hallitusmies vastasi ja sanoi heille, ”kenen te tahdotte, että minä teille vapautan näistä kahdesta?” Mutta he sanoivat, ”Bar - Abba!”

22 Pilatus sanoi heille, ”ja mitä minä teen Jeshualle, jota kutsutaan Messiaaksi?” He kaikki sanoivat hänelle, ”ristiinnaulittakoon!”

23 Hallitusmies sanoi heille, ”mitä pahaa hän on tehnyt?” Mutta nämä huusivat enemmän, ja sanoivat, ”ristiinnaulittakoon!”

24 Mutta kun Pilatus näki, että mikään ei hyödyttänyt, vaan meteli lisääntyi, hän otti vettä, pesi kätensä sen kansanjoukon silmien edessä ja sanoi, ”tietäkää, että minä olen vapaa tämän vanhurskaan verestä!”

25 Ja kaikki kansa vastasi ja sanoi, ”olkoon hänen verensä meidän ja meidän lastemme päällä.”

26 Silloin hän vapautti heille Bar - Abban, ja määräsi Jeshuan ruoskittavaksi ja johdatettavaksi ristille.

27 Sitten sen hallitusmiehen sotilaat hakivat Jeshuan Pretorioniin, ja kokosivat hänen ympärilleen koko armeijan.

28 Ja he riisuivat hänet, ja pukivat hänet punaiseen viittaan.

(Väri on sama kuin Heb.9:19 ja punaisen lehmän lankaväri, 4Moos.19:6.)

29 Ja he valmistivat orjantappurasta kruunun, ja asettivat sen hänen päähänsä, ja oikeaan käteensä ruokosauvan, ja kumartuivat polvilleen hänen edessään, ja pilkkasivat häntä ja sanoivat, ”shalom, juutalaisten kuningas!”

30 Ja he sylkivät hänen kasvoilleen, ja ottivat sen sauvan ja löivät sillä hänen päätään.

31 Ja kun he olivat pilkanneet häntä, he riisuivat häneltä sen viitan ja pukivat hänen omiin vaatteisiinsa, ja johdattivat hänet ristiinnaulittavaksi.

32 Ja kun he menivät, he löysivät erään kyreneläisen miehen, jonka nimi oli Shimeon; hänet he pakottivat kantamaan hänen ristiään.

33 Ja he tulivat sille paikalle, jota kutsutaan Gagoltha, joka käännetään pääkalloksi.

(Öljymäen rinteellä, ”punaisen lehmän” polttopaikalla, paikka oli nimetty ensimmäisen ihmisen, Adamin, pääkallon / hautapaikan mukaan. Toisaalta, toiset tekstit taas kertovat, että Adam olisi haudattu Makpelan luolaan. Kirjat - Arba, nimi tarkoittaa ”neljän (sinne haudatun patriarkan) kylä”.)

34 Ja hänelle annettiin juotavaksi etikkaa, johon oli sekoitettu sappea, ja hän maistoi sitä, eikä tahtonut juoda siitä.

35 Ja kun hänet oli ristiinnaulittu, he jakoivat hänen vaatteensa arvalla.

36 Ja he istuivat, ja vartioivat häntä siellä.

37 Ja hänen päänsä päälle laitettiin hänen kuolemansa syy, kirjoitettuna, ”tämä on Jeshua, juutalaisten kuningas.”

38 Ja hänen kanssaan ristiinnaulittiin kaksi mellakoitsijaa, yksi oikealle puolelleen ja yksi vasemmalle.

39 Mutta ne, jotka kulkivat siitä ohi, halveksivat häntä ja ravistelivat päätään.

40 Ja he sanoivat, ”...tuhoaa temppelin ja rakentaa sen kolmessa päivässä! Pelasta oma sielusi, jos olet Jumalan poika, ja tule alas sieltä ristiltä!”

41 Samoin myös papiston johtajat olivat pilkkaamassa, kirjanoppineiden ja vanhimpien ja fariseusten kanssa.

42 Ja he sanoivat, ”toisia hän pelasti, eikä pysty itseään pelastamaan! Jos hän on Israelin kuningas, laskeutukoon nyt alas ristiltä, ja me uskomme hänen kauttaan.”

43 Pelastakoon hänet nyt Jumala, johon hän turvasi, jos tahtoo, sillä hän on sanonut, että ”minä olen Jumalan poika”.

44 Samoin myös ne kapinalliset, jotka olivat hänen kanssaan ristiinnaulittuja, kiusasivat häntä.

45 Mutta kaiken maan yllä oli pimeys, kuudennesta hetkestä yhdeksänteen hetkeen saakka.

46 Ja yhdeksännen hetken aikoihin Jeshua huusi kovalla äänellä, ja sanoi, ”Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?”

47 Mutta osa niistä siellä seisoskelevista ihmisistä sanoi sen kuulleessaan, ”tämä kutsui Eliaa.”

48 Ja siinä hetkessä yksi heistä juoksi, ja otti sienen ja täytti sen etikalla, ja asetti sen keppiin ja antoi hänelle juotavaksi.

(Kanja on jonkinlainen kasvista tehty keppi. Korsi, tms.)

49 Mutta muut sanoivat, ”antakaa hänen olla, katsotaan, tuleeko Elia häntä pelastamaan”.

50 Mutta hän, Jeshua, huusi taas, kovalla äänellä, ja antoi henkensä.

51 Ja samassa se temppelin esirippu repesi kahtia, ylhäältä alas asti, ja maa järisi ja kalliot halkeilivat.

52 Ja haudat avautuivat, ja monien nukkuvien pyhien ruumiita nousi ylös.

53 Ja he tulivat ulos, ja hänen ylösnousemuksensa jälkeen he menivät sisälle siihen pyhään kaupunkiin, ja näyttäytyivät monille.

54 Mutta se sadanpäämies, ja jotka hänen kanssaan vartioivat Jeshuaa, kun näkivät sen maanjäristyksen, ja nämä, mitä tapahtui, olivat hyvin peloissaan ja he sanoivat, ”todellakin tämä oli Jumalan poika!”

55 Mutta siellä oli myös monia naisia, jotka näkivät tämän vähän matkan päästä, niitä, jotka olivat tulleet Jeshuan perässä Galileasta, ja olivat häntä palvelleet.

56 Yksi heistä oli Mirjam Magdalitha, ja Mirjam, Jakobin ja Josen äiti, ja Zebdiin poikien äiti.

57 Mutta kun oli ilta, tuli Ramtha’sta eräs rikas mies, jonka nimi oli Josef, joka myös oli ollut Jeshuan oppilaana.

58 Tämä meni Pilatuksen luokse, ja kysyi Jeshuan ruumista. Ja Pilatus käski, että ruumis annetaan hänelle.

59 Ja Josef otti sen ruumiin, ja kääri sen puhtaaseen kangasvaatteeseen.

60 Ja hän laittoi sen uuteen hautaan, joka oli hänen omansa, kallioon kaivettu, ja he vierittivät valtavan kiven sen haudan suuaukon eteen, ja he lähtivät pois.

61 Mutta siellä oli Mirjam Magdalitha, ja se toinen Mirjam, jotka istuivat vastapäätä sitä hautaa.

62 Mutta seuraavana päivänä, joka oli auringonlaskun jälkeen, kokoontuivat papiston johtajat ja fariseukset Pilatuksen luokse.

63 Ja he sanoivat hänelle, ”herramme, me muistamme, että tuo huijari sanoi silloin, kun hän eli, että kolmen päivän jälkeen minä nousen.”

64 Sen tähden, käske vartioimaan sitä hautaa kolmanteen päivään saakka, etteivät hänen oppilaansa tulisi varastamaan sitä yöllä, ja sanoisi kansalle että ”hän on noussut kuolleista”, ja viimeinen petos olisi pahempi kuin se ensimmäinen.

65 Pilatus sanoi heille, ”tässä on teille vartijoita, menkää, vartioikaa niin kuin parhaaksi näette.”

66 Mutta he menivät vartioimaan hautaa ja sinetöimään sen kiven, vartijoiden kanssa.

 

28 luku

 

1 Mutta sapatin päättyessä, joka oli viikon ensimmäisen päivän aamu, tuli Mirjam Magdalitha, ja se toinen Mirjam, että näkisivät sen haudan.

2 Ja katso, oli suuri maanjäristys, sillä Herran enkeli laskeutui taivaista, ja tuli vierittämään sen kiven suuaukolta, ja hän istui sen päälle.

3 Mutta sen olemus oli kuin salama, ja vaatteensa valkoiset kuin lumi.

4 Ja nämä, jotka olivat vartioimassa, vapisivat hänen pelostaan, ja he olivat kuin kuolleet.

5 Mutta se enkeli vastasi ja sanoi naisille, ”älkää pelätkö, sillä minä tiedän, että te etsitte Jeshuaa, joka oli ristiinnaulittu.”

6 Hän ei ole täällä, sillä hän on noussut, aivan kuten hän sanoi. Tulkaa, katsokaa sitä paikkaa, johon meidän Herramme oli laitettu.

7 Ja menkää nopeasti, sanokaa hänen oppilailleen, että hän on noussut kuolleista, ja katso hän menee teidän edellänne Galileaan, siellä te näette hänet. Katso, minä sanoin sen teille!

8 Ja he menivät haudalta nopeasti, peloissaan ja valtavalla ilolla, ja juoksivat kertomaan hänen oppilailleen.

9 Ja katso, Jeshua tuli heitä vastaan ja sanoi heille, ”rauha teille!” Mutta he tulivat, tarttuivat hänen jalkoihinsa ja kumarsivat häntä.

10 Sitten Jeshua sanoi heille, ”älkää pelätkö, vaan menkää sanomaan minun veljilleni, että menevät Galileaan, ja siellä he saavat nähdä minut.”

11 Mutta kun he menivät, tuli osa niistä vartijoista kaupunkiin, ja he kertoivat papiston johtajille kaiken, mitä oli tapahtunut.

12 Ja he kokoontuivat vanhimpien kanssa, ja neuvottelivat, ja antoivat niille vartijoille melko paljon rahaa.

13 Ja he sanoivat heille, ”sanokaa, että hänen oppilaansa tulivat yöllä varastamaan sen, kun me nukuimme.”

14 Ja jos tästä ilmoitetaan hallitusmiehen edessä, me kyllä taivuttelemme hänet ja teidät helposti. Sen me teemme!

15 Mutta he ottivat rahat, ja tekivät niin kuin heitä oli opetettu, ja tämä kertomus on levinnyt juutalaisten keskuudessa aina tähän päivään saakka.

16 Mutta ne yksitoista oppilasta menivät Galileaan, sille vuorelle, missä Jeshua oli heidät tavannut.

17 Ja kun he näkivät hänet, he kumarsivat häntä. Mutta osa heistä oli kauempana.

18 Ja Jeshua tuli puhumaan heidän kanssaan, ja hän sanoi heille, ”minulle on annettu kaikki käskyvalta taivaissa ja maan päällä, ja samoin kuin minun isäni lähetti minut, minä lähetän teidät.”

19 Sen tähden, menkää, opettakaa kaikki kansat, ja kastakaa heidät isän nimessä, ja pojan ja pyhyyden hengen.

(Loppu ”ja kastakaa...” puuttuu kokonaan suuresta osasta käsikirjoituksia, muissakin kuin arameassa, mutta koska se on tässä ja Codex Khabouris, en ota itselleni valtuuksia muutella tekstiä.)

20 Ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen teille käskenyt. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun saakka. Amen.

 

Aramean käännös löytyy täältä http://www.apokryfikirjat.com/matthew.pdf

Uuden Testamentin käännösvertailut aramea ja KR38  https://ut-vertailut.blogspot.com/